Diving addiction with Aquaddiction @ Gili

9/3/2012-19/3/2012

Nusa Lembonganin jalkeen jatkoin edelleen saarihyppelya toiselle pienemmalle saarelle Gili Trawanganille. Tarkoituksena oli jatkaa matkaa heti samana paivana, mutta ilmeisesti Perama toimisto ei enaa jarjestanyt matkoja saarelle ja kyseisen paivan kuljetus oli mennyt jo. Jain siis yhdeksi yoksi Sanuriin Harryn perheen luokse ja matka jatkui Gileille seuraavana paivana.

Useimmat reissaajat ottavat pikaveneen Gilille Padangbaista ja veneiden hinnat vaihtelevat hurjasti. Itse maksoin Sanur-Gili-Sanur matkasta 350 000 Rp, mutta olen kuullut ihmisten paasevan paljon halvemmallakin. Halvimmat hinnat saat luultavasti paikallisten pitamista pikkuisista matkapuljuista, joissa voit yrittaa tingata hinnasta helpommin kuin isompien matkatoimistojen kanssa. Venematka Padangbaista Gilille sujui mukavan pomppuisissa ja marissa tunnelmissa, kun pieni tuulen poikanen aiheutti aallokkoa merella. Perille kuitenkin paastiin ja rannassa odotti jalleen tuttu naky: guesthousien tyontekijat piirittivat saapuvat turistit ja yrittivat houkutella asiakkaita heidan luokseen. Eras kavi minun kimppuuni ja mainosti erittain mukavannakoisia bungaloweja ihan ok hintaan, mutta periaattesta otin rinkan selkaani ja lahdin lampsimaan. Kyselin saarella jo asuneilta ihmisilta, mita huoneet maksavat ja hinta oli melko sama kuin omaa paikkaansa mainostaneella pojalla. Kun han palasi takaisin paatin ainakin kayda vilkaisemassa hanen paikkansa. Ja onneksi kerrankin tein niin.

Bale Sasak yllatti enemman kuin positiivisesti. Pihalla oli iso rakennustyomaa, mutta toisella puolella sijaitsevat suloiset puiset bungalowit lammittivat sydanta. Ja viela ihastuttavampi oli bungalowin kylpyhuone, joka oli avomallia. Ei siis kattoa paan paalla vaan kirkas taivas. Tai no .. Melkein kirkas. Kyseisena paivana, kun saavuin Gili Trawanganille taivas oli tumma ja keli oli sateinen ja tuulinen. Bale Sasak tarjosi tahankin viela taydellisen ratkaisun: huoneessa oli tv ja dvd-soitin. Tiedan, etta tanne tultaessa et halua viettaa paiviasi telkkaria katsellen, mutta miettikaa. Olet matkustanut melkein 6 kuukautta nakematta elokuvia juuri lainkaan puhumattakaan JARKEVISTA televisio-ohjelmista. Nyt kun ulkona viela satoi ja edessani oli kasa leffoja tiesin heti, mita tekisin ensimmaiseksi. Kavin nautiskelemassa avosuihkustani (nauttien samalla sateesta niskassani - oikeastaan mihin sita suihkua edes tarvitsin?), jonka jalkeen rojahdin sangylle ja laitoin elokuvan pyorimaan samalla kuunnellen, kun sade ropisi ikkunoissa. Taydellisyytta.

Welcome to my place !



Under the bungalow was the perfect place to enjoy the bananapancake breakfast and take a little nap

Seuraavana paivana onneksi aurinko kuitenkin helli saarta ja maittavan banaanipannukakkuaamiaisen jalkeen nappasin snorkkelin mukaani ja lahdin etsimaan kilppareita. Gili Trawangan ja sen vierella olevat pienemmat ja hiljaisemmat saaret Air ja Meno ovat kuuluisia sukeltajien keskuudessa siita, etta saarella voit 100 % varmasti nahda kilpikonnan snorklatessa tai sukeltaessa. Ja paikkansahan se piti. Lahdin rannasta snorklaamaan ja loppujen lopuksi edessani pian sukelteli pikku konna. Seurailin konnan liikkeita varmaan puolisen tuntia, kunnes tama rusinaksi muuttunut kala sai tarpeekseen. Ensi kerralla lisaa sitten. Lisaksi seuraavana missionani oli vertailla sukellusfirmoja ja etsia itselle sopiva paikka. Siihen ei kauaa mennyt. Heti ensimmainen sukellusfirma Aquaddiction sai minut vakuuttuneeksi sukeltamaan heidan kanssaan. Aquaddiction on yksi saaren pienista sukellusfirmoista, jotka tarjoavat varmasti henkilokohtaista ohjausta ja ryhmat eivat ikina tule olemaan suuria, kuten isoimmilla firmoilla Manta diversilla tai Gili Diversilla. Tosin Aquaddiction pyrki myos kasvattamaan kokoaan ja oli muuttamassa uusiin isompiin tiloihin. Aquaddictionin loydat helposti rantatielta, kun vain kavelet sita edestakaisin.

Tein ensimmaisen sukelluksen heidan kanssaan heti seuraavana paivana. Puitteet olivat taydelliset: sukeltajia oli vain mina ja dive masterini Kathrin, joka oli todella mukava nuori tytto Itavallasta. Tai no nuori tytto, samanikainen tai vahan vanhempi kuin mina .. Sita ei aina itsekaan muista, etta tassa alkaa jo olla naisen iassa !  Ensimmainen sukelluskohteemme oli Bounty, jossa sijaitsi hylkyalue. Hylky ei ollut perinteinen myrskyn kourissa uppoutunut laiva vaan ravintolan terassi, jonka tuuli on aikoinaan vienyt mennessaan ja upottanut meren pohjaan. Nykyaan hylky on kaunis sukelluskohde ja tarjoaa upeita sukelluskokemuksia Trawanganin sukeltajille. Toisen sukelluksen teimme Shallow Turboon, missa nain 6 vai 7 kilpikonnaa ! Yhden naimme jopa nousevan pintaan ja uiskentelevan ylapuolellamme. Mahtavaa. Bountyn hylky taas tarjosi uudenlaisen sukelluskokemuksen, koska en ikina aikaisemmin ollut nahnyt hylkya. Tuli aivan Titanic fiilis kun sukelsimme hylyn seinaan pitkin .. Jannaa ! Sukeltaminen  alkoi myos tuntua yha luontevammalta, kun takana olivat myos Nusa Lembonganin sukellukset. Tosin neutraalin nosteen yllapitaminen oli vielakin melko vaikeaa. Menin siis sukelluksen aikana ja erityisesti loppupuolella melko paljon ylos ja alas. Onneksi kuten muissakin urheilulajeissa myos sukelluksessa voit kehittya ja loppuviikosta pystyin jo hallitsemaan nosteen ja pystyin keskittymaan taysin merenalaisen maailman ihasteluun. Ma NIIN tykkaan tasta lajista !

Sukelluksien jalkeen ,kun saavuin takaisin bungalowille, minua odotti tuttu naky bungalowin alla. Matkakumppani Katehan se siella. Paatimme Katen kanssa tehda treffit Gili Trawanganila, koska saari on suosittu piletyspaikka ja sehan on aina hauskempaa kaksin. Menimme ulos samana iltana uuden tuttavamme Eddyn kanssa, joka omistaa saarella oman kahvilansa Ecco Cafen. Todella hyvaa ja maittavaa sapuskaa muuten ! Menimme Eddyn kanssa katsomaan auringonlaskun Sunset Bariin. Valitettavasti auringonlasku jai koyhaksi pilvien vuoksi, mutta ensi kerralla sitten ! Loppujen lopuksi ilta paattyi Blue Marliniin, jonka vuoro oli pitaa pileet. Saarella on hauska tapa, etta joka maanantai, keskiviikko ja lauantai ovat suuremmat pileet tietyissa baareissa ja sitten valipaivina hardcorepilettajat jarjestavat pienemmat pippalot muissa baareissa. Ilta oli hauska ja jatkui pitkalle aamuyohon asti .. Kiitos hyvan dj:n nama kontit eivat millaan halunneet poistua tanssilattialta !

Eddy & Kate

The beach at Sunset Bar

Seuraava paiva meinasi jaada pelkaksi laiskotteluksi, mutta onneksi toinen Kate ehdotti pyoraretkea saaren ympari, niin koko paiva ei jaanyt taysin lohoilyksi. Kun hyppasimme pyoran selkaan taivas naytti aurinkoiselta ja selkealta, mutta pyoraillessamme saaren toiselle puolelle keli muuttui aivan taysin. Tuuli yltyi ja tummat pilvet ilmestyivat taivaalle. Saaren toinen puoli oli ilmeisesti karsinyt kelista jo pidemman aikaa, silla tie naytti mutaiselta ja meidan pyoraretkemme muuttui oikeastaan kavelyretkeksi, koska pyoraily osoittautui mahdottumuudeksi. Se siita rattoisasta pyoraretkesta. Keli koko saarella olon aikana olikin melko kurja ja jossain vaiheessa veneliikenne Balille peruutettiin muutamaksi paivaksi. Monet ihmiset jaivat loukkuun saarelle ja raukat, joiden piti paasta Balille lentokentalle joutuivat ensin matkaamaan Lombokin lentokentalle ja sielta lentamaan Balille. Myos rahtiliikenne saarelle takkusi ja tama nakyi muussa elamassa saarella. Esim. sahkot poikkaistiin aina paivan ajaksi ja kaynnistettiin takaisin aina iltaisin. Ravintolat joutuivat myymaan ei oota joidenkin ruoka-ainesten kohdalla ja meidan bungalowistamme loppui jopa vesikin jossain vaiheessa. Mutta se on saarielamaa ! Tidak Masalah elikkasa no worries. Eli siis ei ongelmaa ..

Example what the strom had done

and some more

Kelin vuoksi jouduin pitamaan valipaivia myos sukelluksesta. Valipaivat kuitenkin tarjosivat mietintaaikaa sille, etta haluaisinko suorittaa syvasukelluskurssin. Kurssi kuuluu osana sukelluskoulutusta ja mahdollistaa sukeltajan sukeltamaan 30 metriin. En ollut taysin varma, uskaltaisinko tehda kurssia, mutta sukellusoppaani Kathrin sai minut suostuteltua tekemaan kurssin. Eika se oikeastaan paljoa vaatinutkaan. Luin oppikirjasta muutaman luvun, sukellusohjaajani Rusty (mukava ja todella mahtava sukellusopettaja muuten!) ohjeisti minut ennen sukellusta seka muutaman taidon tekeminen veden alla. Ennen syvasukelluksen tekemista olin todella jannittynyt ja hermoilin ja kyselin jokaikisesta pikkuasiasta. Ihme, kun Rusty ei heittanyt minua samantien ulos paatista. Mutta sukeltaessa tama kaikki unohtui ja en huomannut lainkaan, etta pian uiskentelimme 30 metrissa ! Mahtava tunne ja samalla voin sanoa sukelluksen olleen elamani paras koskaan. Suoritettuani pari taitoa pohjassa naimme kahden Eagle Rayn (rauskuja) uiskentelevan ylitsimme. Oikeastaan niiden liikkuminen muistutti enemman lentamista kuin uimista .. Vau. Sen jalkeen en voinut uskoa, kun naimme pian Black Teep Reef Sharkin (eli siis hain) edessamme. Ja toisen. Ja sitten seuraan liittyi White Teep Reef Sharkeja. Ensimmainen ajatus oli, etta ei hitto .. Siina niita nyt on. Haikaloja. Siis niita oikeita ja ne on parinkymmenen metrin paassa. Pelonsekainen innostus taytti naiden konttien paan ja ehka sen takia en tajunnut, etta niita kohti uiminen ei ollut jarkevaa ja dive masterini joutui tarraamaan minuun estaakseen minua uimasta fisuja kohti. Hanen ansiostaan minulla on viela kontit tallella. Mietin mielessani, etta haita, rauskuja .. Enaa tasta puuttuisi delfiini ja kilpikonna. Ja arvatkaa vaan, totta kai se konna sielta uiskenteli esiin. En siis voinut tehda muuta kuin haukkoa henkea ja miettia, etta mieletonta. Joskus vain unelmat kayvat toteen ! Ja en siis katsonut DiscoverChannelia bungalowissani vaan oikeasti tama tapahtui minulle. Sukellus jatti niin hyvat kokemukset, etta menin heti seuraavana paivana uudelle sukellukselle. Pohjassa, 29 metrin syvyydessa, kohtasin jalleen haikaloja ja nain ehka hienoimpia enkelikaloja, joita olen nahnyt.

Nama sukelluskokemukset kruunasivat ehdottomasti saarella olon aikani ja saivat unohtamaan huonot kelit ja muut. Mietin, etta saari on ehdottomasti vierailun arvoinen, kun kelit vain sattuisivat olemaan paremmat. Saari tarjoaa ihanat uinti ja snorkkelointimahdollisuudet seka surffaajille mahdollisuudet aaltojen talttutteluun. Saaren ruoka oli myos mahtavaa, silla monet ravintolat tarjosivat mahtavia salaatteja ja wrapeja, jotka olivat tervetulleita pitkan riisidieetin jalkeen. Saaren tunnelma on myos ihanan rentouttava ja itseasiassa monet turistit tulevatkin saarelle nauttimaan sen chillista tunnelmasta. Saaren teilla ei autoja eika mopoja nay. Ainoat kulkupelit saarella ovat vanha kunnon cykkeli eli polkupyora tai sitten hevosvaljakkokyyti. Hevosten, jotka vetavat valjakkoa, kohtalo on itselle hieman epaselva, mutta en usko heidan kuitenkaan viettavan koiranpaivia saarella. Ajatuksena sopo ja suloinen kulkea paikasta toiseen hevosella, mutta totuus on luultavasti karumpi. Miettikaa siis haluatteko tukea kyseista liiketoimintaa. Vahaisen liikenteen lisaksi saaren chillia tunnelmaa lisaa se, etta poliiseja ei saarella nay ja saat sen vuoksi nauttia melko vapaasti ruumista rentouttavista nautintoaineista. Mielenkiintoista maassa, missa huumausaineiden kaytto saattaa johtaa kuolemantuomioon. Mutta jokatapauksessa jokaiselle jotakin tarjoava saari. Minulle se ehka antoi enemman pinnan alla kuin taas maanpaalla ..

Horse Wagon

After Nusa Lembongan I continued my island hopping to Gili Trawangan. Or I was supposed to continue it immediately the same day but it appeared that there weren't any trips anymore that day and I had to wait until next day. But no worries .. My friend  Harry was happy to accomodate me and I spend one night at their home and then next day I left to Gili. First I went from Sanur to Padangbai where the most speed boats leave to Gilis. The ride was quite bumpy and wet as the weather was crazy. But it was fun ! Free rollercoaster ride, awesome.
When I first touched the ground at Gili Trawangan immediately staff from different guesthouses surrounded me and it gave me a deja vu from Thailand. Not again. I just put the backpack on my bag and left. But in the end I heard what the bungalows cost about and I decided to follow this guy from Bale Sasak. And luckily I did ! The bungalows were the cutiest ever and even the construction work next to the bungalows didn't matter. And the best thing was the open air bathroom ! Actually  thefirst thing what I did I took a shower under the rain. At the same time I was wondering was it actually pointless to keep the shower on as the rain was pouring over me .. My rainy day got even better when I noticed they had bunch of dvd's which I could watch in my room. Of course you're thinking why she wants to watch tv when she is in an paradise island but think about it: 6 months without tv and MOVIES! Without tv I can survive but watching movies has always been my thing and I was so happy I could just relax and spent the day watching them. Sweet.

Next day I was this active backpacker again and went snorkling. Gili Trawangan is famous about the thing that you can 100 % see a turtle when you go diving or snorkling here. And it's true .. After a while swimming around I saw one big guy and I followed him like half an hour. Then this fish got tired and went back to surface. And I also had a mission to complete. I wanted to check different diving companies and compare little bit them. But in the end I went to the first one and they convinced me completly and already next day I went diving with them twice. The company was Aquaddiction. They are on of the small companies who offer you good service as with them you can be guaranteed that there aren't twenty other divers when you go out. For example at the first time there were only me and my dive master Kathrin. Really nice and warm girl from Austria. Or a girl .. I mean probably the same age as me. Sometimes I just can't remember that I start to be an adult woman already. Or at least should be ...

Preparing next dive

.. and where should we go?

Aquadicction

The first dives at Bio Rock and Shallow Turbo offered amazing experiences. At Bio Rock there layed a wreck on the bottom. It was an old terrace of a restaurant which storm had taken into to the bottom of the sea. It was amazing to dive next to it and I had this freaky Titanic feeling while we dived. At Shallow Turbo I saw instead more marinelife and probably the best thing was seeing 6 or 7 turtles ! IIIK ! It just weird that although I have already seen dozens of them I just don't get bored ..  

After dives a nice surprise (which I actually knew) waited for me. My travel partner Kati had arrived to the island. As Gili Trawangan is also famous for it's party life we decided to meet with Kati at the island. As like everybody knows partying is always more fun with others. Immediately the same day we went to see the sunset with Eddy, local man, who ones a cafe Ecco at Gilis. In the end we ended up going to Blue Marlin where was the party this time. At Gili is the funny way that the party days are Mon, Wed and Sat and in the between the hardcore party goers organize smaller parties. And always on Mondays the party is at Blue Marlin. Thanks to the great DJ this girl stayed at the dancefloor until early in the morning and must say the night was perfect.

Ecco Cafe

Next day almost ended up being the lazy hangover day but Kate insisted us to rent the bicycles and go around the island. First the idea seemed good as the weather was perfect for a bicycle trip but we didn't realize the weather was total opposite at the other side .. The wind was hard and strong and the other side looked really bad. It seemed the storm had been there for a long time and there was rubbish everywhere. Later the storm got so bad they had to cancel the transportation between Gili Trawangan and Bali. even the food deliverys got cancelled and the restaurants had signs saying "no have .... ". Also the electricity suplly had to cut during the days so everybody had electricity during the night. And we even run out of water which was perhaps little bit annoying but what the hell. That's island life.

There was also beautiful views on the trip

The most annoying thing about the storm was that I couldn't dive either. But the free days offered me possibilty to think if I wanted to do deep diving course. It's part of advanced skills and diving education. The guys at the Aquaddiction got me convinced that it's worth to do it and it really was ! Before we went down I was more than really nervous and probably got on Rusty's nerves. I was asking these silly questions and it was a miracle he didn't throw me over the border ! But when we went down to the bottom I just forgot everything and enjoyed. And it was the best dive in my life ! When we got to the bottom I saw first two Eagle Rays going over us. It looked like they were flying. Beautiful ! After that I suddenly noticed that Black Teep Reef Shark joined us and then another one .. and another one. And soon there were also White Teep Reef Sharks. Amazing! I was thinking and laughing by myself that probably next I would see a turtlee or dolphin. And guess what .. Of course next thing what I saw was a green turtle ! It couldn't be possible. The best dive ever ! After that I was wondering that should I go diving anymore on the last day as that dive was so perfect. But of course i had to go and try deep diving again ! That was also perfect experience and again we saw sharks and other cool stuff. That's the best thing about diving: although you've had an amazing dive still the next one offers you something new and good experiences.

Hopefully you guys didn't get totally bored to listen my diving stories but must say that diving offered best things at Gili for me. Although the island is also perfect for people who enjoy swimming, snorkling of surfing. Also the food is great there and there are lot of restaurants offering nice salads and wraps and other good western food ! I had again no-rice-for-me-please-phase going on. The island has nice chilled athmosphere as there are no cars or bikes on the streets. The only transport is your feet or then horse wagons. Although the horses are probably beaten up quite badly so I don't necessarily recommend using them. The island is also police-free so enjoying mind relaxing medicines (okay I will say it straight:smoking weed) is quite free and open there. Perhaps that's also one reason for the relaxed athmosphere on the island. So little bit everything for everybody.

                         And again in the end little bit pictures from here and there:

After this greeny the old boring cheese sandwich sounds pretty good

There can be a shop anywhere and in any color

Gili Trawangan offered nice beaches ..

.. and nice beach art !

Diving and cycling at Nusa

6/3/2012-9/3/2012

Nusa Lembongan on pieni saari aivan Balin vieressa ja mahtava pakopaikka niille, jotka eivat innostu Kutan turistirysameiningista, mutta kaipaavat silti hiekkarantaa, surffausta ja uimista. Lembonganille otin paatin paikallisen matkafirman Peraman kautta, joka muuten tarjoavat suht halpoja bussimatkoja ympari Balia ja venematkoja Balin ulkopuolelle. Vene, jonka otin saarelle, oli hauskannakoinen yltiovarikas paikallinen kalastajaveneen nakoinen alus. Tosin kooltaan vahan suurempi. Venematka kustansi 100 000 Rp (12 000 Rp = 1 e eli vahan alle 10 e), mutta halvemmallakin paasee. Sanurin ja Lembonganin valilla kulkee aikaisin kahdeksan aikaan aamulla paikallisvene, joka kustantaa vain 60 000 Rp ja on mukavuuksiltaan aivan samaa tasoa kuin Pemarankin paatti. Ainoa haittapuoli on aikainen heratys. Hrrr. Taman jouduin kokemaan, kun tulin paikallisveneella takaisin pain. Ei aikaisia heratyksia minulle kiitos.

Boat to Lembongan

Nusa Lembonganin paarannalle Jungutbatulle saavuttaessa sinulle avautuu nakyma pitkasta hiekkarannasta, joka ei tosin kauneudessaan juuri kukoista. Itsellani ei veneesta ulos astuessani ollut hajuakaan, mihin suuntaan kannatti lahtea lampsimaan, joten otin vain rinkkani ja lahdin rantatieta oikealla pain. Pian vastaani tuli Lonely Planetin kehuma sukellusfirma. Thaimaan ja suorittamani Open water Diverin jalkeen en ollut vedenalaiseen maailmaan tutustunut muuta kuin snorklauksen kautta. Balille tullessani paatin, etta nyt oli jalleen aika laittaa sukelluskamppeet paalle ja lahtea katselemaan merenalaista maailmaa. Firman henkilokunta vaikutti todella mukavalta ja kun hinnat olivat viela alennuksessa, niin sovin heti sukelluksesta seuraavana aamuna. Sain myos henkilokunnalta vinkin majoituspaikasta seka loppupaivan ohjelmasta.

Majoituspaikaksi loytyi Rama bungalows, jonka ihana omistajatati valmisti minulle kaikkina aamuina herkkullisia banaanipannukakkuja aamupalaksi. Nam Nam. Han myos valmisteli joka paiva ahkerasti erilaisia uhrilahjoja tai koristeita uskonnollisiin retriitteihin ja han joutuikin melko usein keskeyttamaan tyoskentelynsa ja selittamaan naista tapahtumista eraalle melko uteliaalle suomalaistytolle.

Jungutbatu - Nusa Lembongan

Asettauduttuani pieneen majaani paatin ottaa sukellusfirman tadin neuvosta vaarin ja lahtea saaren toiselle puolelle The Beach Clubille. Beach Club sijaitsee pienessa poukamassa suosittujen Mushroom Bayn ja Dream Beachin valissa. Kyseisena paivana kontteja jalleen vahan laiskotutti ja talsiminen kauemmas ei oikein houkuttanut, mutta Club onneksi tarjosi naille konteille taydellisen tarjouksen: ilmainen kyyditys. No ei muuta kuin rimpauttamaan pojille ja kaskea tulla hakemaan ! The Beach Club yllatti kauneudessaan ja hiljaisuudessaan. Club koostuu ravintola- ja uima-allasalueesta, jotka kaikuivat yksinaisyyttaan. Sain siis vallata koko allasalueen itselleni ja nauttia maisemasta ja auringosta. Myohemmin seuraani liittayi australialaisperhe, jonka perheen poika (tosin jo miehen iassa) tarjosi myos viihdetta surffauksellaan. Hauskannakoista touhua ja sain muutaman hyvan otoksenkin ! Perhe oli myos loytanyt kyseisen piilopaikan ja tormasin heihin myohemmin uudestaan, kun eksyin rannalle uudelleen viimeisena paivana. He olivat 10 paivan lomamatkalla ja en tieda, kuinka monetta kertaa Indonesiassa. Hassua ajatella, etta kyseisenkaltainen paratiisi on joillekin niin lahella. Heille Indonesia on hyva lomavaihtoehto: kaunis, erilainen luonnoltaan ja kulttuuriltaan, lammin ja halpa ! Vahan niin kuin Viro meille. Tosin se ei taida olla muuta kuin halpa ...

From the way to the Beach Club

and at the Beach Club !

Not bad huh?

Seuraavana aamuna kun heratyskelloni soitti minut hereille ja valmistautumaan aamun sukellushetkeen ikkunasta nakyi eras vahan inhottavampi naky. Aamu oli todella tuulinen ja sateinen ja muistutti pienta myrsky kelia. Vatsani heitti ympyraa jo valmiiksi pelkastaan siita, kun tiesin kokeilevani sukellusta jalleen pitkasta aikaa, mutta voitte arvata millainen myllerrs siella alkoi, kun nain ulkona olevan kelin. Mietin, etta mitenkohan se mahtaa vaikuttaa paivan sukellukseen. Onnekkaasti meri ei juurikaan valita, mita pinnan ylapuolella tapahtuu ja paasimme suorittamaan sukelluksen. Tosin kelin vuoksi jouduimme joustamaan sukkelluspaikkojen suhteen. Se ei minua haitannut, silla vedenalla ilmestynyt maailma pysaytti minut taysin. Malesiassa nain aivan uskomattomia asioita snorklatessa, mutta nyt paasin kokemaan nama kaikki lahelta ja olemaan osa sita. Monet ihmiset asettavat yhtalaisyysmerkin sukelluksen ja snorklauksen valille, mika ei kylla pida paikkaansa. Sukellus on vain jotain maagisempaa ja vaikuttavampaa. Kyseisena paivana tein kaksi sukellusta ja paivan saldona oli kilpikonna, mureena, enkelikaloja seka useita muita tuhansissa vareissa hohtavia kaloja. Upea kokemus ja olin niin onnellinen, etta paatin jalleen kokeilla sukeltamista pitkan tauon jalkeen.

Loppupaivan paatin ottaa rennosti chillaten ja nauttien kirjastani. Nain paatin, mutta eraalla vanhalla australialaismiehella, joka oli saapunut Indonesiaan viettamaan pummielamaa Australiassa ansaitsemillaan rahoilla, oli toiset suunnitelmat. Kyseinen herrasmies oli kovin innokas tekemaan kanssani tuttavuutta ja vaati, etta liittyisin hanen seuraansa drinkille. Luulin paasevani helpommalla, kun suostuisin yhteen drinkkiin, mutta ehei .. Pian huomasin istuneeni baarissa 3 tuntia kuunnellen hanen elamantarinaansa, bisnesideoitaan ja hanen elamanfilosofiaansa. Pakomatka ei onnistunut millaan, vaikka yritin kaikkia keinoja. Lopulta treffit mielikuvituspoikaystavani kanssa auttoi minut pois tilanteesta ja viettamaan rauhallista loppuiltaa.

Quiet evening at the Jungutbatu Beach

Mielenkiintoisen toisen paivan jalkeen paatin lahtea pienelle pyoralenkille ja katsomaan, milta kuuluisat Mushroom Bay ja Dream Beach oikein nayttivat. Polkupyorailyni sai monia huvittuneita seka kummastuneita katseita. Paikalliset eivat vain voi ymmartaa, miksi joku nakisin vaivaa polkea minnekaan kun voit ottaa skootterinkin allesia ja parayttaa samaan paikkaan hetkessa. Ilmeisesti he eivat ole kuulleet liikkunnan ilosta ja sen tuomasta hyvasta olosta. Tosin jyrkat ylamaet ja porottava aurinko eivat kovin mukavaa oloa tarjonneet. Saapuminen ensimmaiseen kohteeseen Mushroom Bayhin sai siksi aikaan suuren helpotuksen huokauksen. Tosin ranta ei itsessaan oikein savayttanyt ja epaonnistuneen snorklauskokemuksen jalkeen paatin jatkaa matkaa seuraavaan paikkaan.

Mushroom Bay

Matkalla pysahdyin paikalliseen kylaan ja sokkeloin hetken aikaa sen pienia kujia pitkin. Kujien valista paljastui, mita kauneimpia pienia temppeleita, koululaisia, Ogoh Ogoh- patsaan tekijoita (hindulaisten Ogoh Ogoh juhlaan liittyen) seka kaunis satama-alue.



Nusa Lembongan Village

Fisherman Village

These kids know how to pose !

Pienen mutkan jalkeen pyorailin Dream Beachille, jonka tarjoama nakyma kauniista rannasta oli kylla jotain uskomatonta ja ennennakematonta. Ehdottomasti kauneimpia rantoja, joita olen koskaan nahnyt. Loppupaivan vietinkin tutulla Clubilla, joka tarjosi jalleen rauhaa ja hiljaisuutta seka yksinaisen uima-altaan vain minulle. Tai noh .. Melkein yksinaisen. Sain vahan seuraa. ´Katsokaa ihan alas blogin loppuun, niin naette, keita sain seurakseni. Mutta tahan on hyva paattaa Lembonganin retki.

I don't wonder why they call this dream beach

And why I don't want to go back Finland?

 The small island next to bali, Nusa lembongan, is a perfect get away place for those whom the touristic athmosphere of Kuta  doesn't appeal but still wants to enjoy beach life. Trip to the island went by this local fisherman boat which looks so funny but offers a nice and quite quick trip to the island. And soon I could notice we already were at the main beach. Jungutbatu is the cheapest place to stay in the island although it doesn't offer beautiful beach view as the beach is quite dirty. But anyway I started my hunt from the beach and first I ended up to a diving company which Lonely planet had mentioned in their book. After quick talk with the staff I booked diving for next morning, so exciting ! the staff were really friendly as they also helped to find accomodation and gave me nice options how to spend the rest of the day.

After settling at Rama Bungalows I was quite tired of the travelling and early wake up so long trek to some other beach didn't sound appealing. But the diving company offered me a perfect option: The Beach club at sandy Bay offers free ride to their club. Sounded perfect for me ! soon I were laying next to the beautiful pool looking this more beautiful sea view and just enjoying from the warm sun. Perfection. And most of the time I could enjoy the pool by myself. Some point one Australian family joined me and their son offered entertainment by surfing on the big waves. Amazing to see ! Just can't understand how someone can ride on the wave ...

The Beach Club

Nice !

Next day when my alarm clock woke me up i couldn't believe my eyes. Outside was a storm going on. And the storm inside my stomach was growing. As it was time for my first dive after Open Water Diver and I was really nervous already for that and the storm didn't help at all ! But thank god the submarine world doens't care what is going on the surface as the diving was perfect. I did two dives and both were amazing experiences. I could remember again why i really enjoyed it and wanted to do it. the submarine world something magical and own little world which you come part of when you go there .. At that's beautiful. After the dives my score was a green turtle, eels, angel fishes and other fishes with amazing colours ! Now i got the spark ...

After the dive I decided to spent the rest of the day just relaxing and reading a book. But someone other had a different opinion. This Australian man who had came to Bali to spend beach bum life after earning money in Down Under required me to come and have drinks with him. After a while I thought I would get rid of him more easily by having one drink. after three hours i noticed I'm still sitting in the bar listening to his life story and business ideas which were total bulls***. I tried everything to get out of the bar and finally skype date with my imaginary boyfriend let me go. Huh.

On the last day I decided to go and see the popular Mushroom bay and Dream beach. I rent a bicycle and after a while of riding I understood why the locals thought I'm crazy as I didn't rent the motobike. There are few uphills which are quite hard .... So I was so reliefed to arrive to the Mushroom Bay. Which on the other hand dissappointed me. Snorkling wasn't very good and the beach wasn't amazing.

Mushroom Bay

Those funny boats again - love them !

So i hopped on my bike again and cycled to this little village. The narrow streets hided beautiful little temples and I even saw when some locals prepared Ogoh Ogoh for the future religious party they'd have. Must say the little houses and temples are so nice and make Bali so unique and place worth to visit.

Locals preparing Ogoh Ogoh

Typical architecture in Bali

After the village me and my bike ended up to the Dream Beach which was actually like from a dream. The most beautiful beach i have ever seen. The colour of the water and the rocks on the side .. Amazing. Let the pictures speak.

Dream Beach

I'm little bit jealous for this guy as ..

 .. he can stare this every single day

I ended my day to the same Beach Club as I went on the first day and again it didn't dissappoint me. Beautiful view and silence on the pool. Everything just for me .. Or actually not just for me ..

My friends at the pool

Oripäästä on pitkä matka Koh Taolle

Rantahiekkaa Koh Taolla

Istun aamupalalla viereisessä baarissa. Edessäni on ihana hedelmä-muro-aamupala ja orangeshake. Edessäni on näkymä valkohiekkaiselle rannalle ja merelle, jossa on kirkasta sinistä vettä. Aurinko paistaa ja lämmittää paljaita varpaitani ja päälläni on vain kevyt kesämekko. En voi uskoa tätä .. Tätä se nyt on.

Reilu viikko sitten sain pukea aamuisin viisi paitaa päällekkäin, jotta tarkenin polkupyörämatkan kotoa koululle. Aamupalaani ei kuulunut tuoreista appelsiineista tehty juoma vaan sen tarjosi marli tetrapakkauksestaan. Viikossa on ehtinyt olosuhteiden lisäksi ehtinyt tapahtua vaikka mitä ! Esimerkiksi matkan alkuun sain sisällytettyä draamaa, kun en ollut varannut Thaimaaseen lähtiessäni lentoa Thaimaan ulkopuolelle. Viisumia ei ollut niin ei muuta kuin paniikissa ostamaan lentoa jonnekin päin maailmaa. AirAsian kautta varasin lennon Bangkokista Kuala Lumpuriin. Semmoista shoppailua alle 25 min. lentokentällä!

Matka onneksi jatkui hieman paremmin. Berliinissä tutustuin neljään suomalaiseen, kahteen poikaan ja pariskuntaan, joiden kanssa vietin ensimmäisen päivän Bangkokissa. Pariskunta lähti samana iltana jo jatkamaan matkaa, mutta poikien kanssa yövyimme Bangkokissa. Bangkokista jäi käteen yöelämä, Samsong-bucket, Tuk Tukit sekä ihmismassa. Alunperin minun oli tarkoitus yöpyä Bangkokissa kaksi yötä. Seuraavana päivänä päätimme kuitenkin jo lähteä kohti Koh Taota, koska kaikkia houkutti ranta ja löhöily. But I'll be back Bangkok !

Matkasimme yöbusilla Chumphoniin, mistä otimme lautan Koh Taolle. Ensin yöbussissa luulimme, että arpanalli napsahti meille ja saimme jokainen oman penkin, mutta parin tunnin kuluttua (juuri kun olin saanut unenpäästä kiinni) auto pakattiin täyteen ihmisiä ja loppumatka menikin sitten tiiviimmissä tunnelmissa ! Koh Taolle päästyämme alkoi sitten kyllä Katia hymyilyttää .. Valkoinen ranta ja sininen vesi tervehti meitä. Tätä on odotettu !

Oripään lahna matkalla sukellukselle

Kelit Koh Taolla ovat viikon aikana vaihdelleet paljon ja aurinkoa ei ole ihan joka päivälle riittänyt. Se ei ole kuitenkaan haitannut itseä niin paljon, koska suurimman osan ajasta on tullut vietettyä veden alla tai märissä tunnelmissa joka tapauksessa. Koh Taon saari on erikoistunut sukellusharrastukseen ja itsekin päätin suorittaa OPW:n (Open Water Diver) täällä. Saarelta löytyy suomalainen yritys, Koh Tao Divers, jossa suoritin kurssin. Koh Tao Diversin tiimi on todella ystävällinen ja itse pidin kurssista todella paljon. Sukelluskokemukset ovat olleet aivan mahtavia ja vedenalainen elämä on jotain niin uskomatonta ! Eli kaikki, joita vähänkin kiinnostaa niin kokeilkaa ihmeessä ! Jos tällainen oripään matalanveden lahnakin uskaltaa ja osaa niin siitä vaan kokeilemaan ehdottomasti. Itse sain eilen todistuksen ja kävimme suomalaisten kurssikaverien kanssa asian kunniaksi pizzalla juhlimassa kokemusta. Voin siis sanoa olevani virallinen merenneito tällä hetkellä !

Seuraava kysymys onkin .. Minne tuuli kuljettaa seuraavaksi?