Tubing in Vang Vieng

20/1/12-24/1/12

Mekong river

Ristiriitauksien Vang Vieng. Toiset rakastavat ja toiset vihaavat. Itse tunnen kumpaakin kyseista paikkaa kohtaan oman visiittimme jalkeen. Mutta mista paikassa kyse? Vang Vieng on kuuluisa tubingista eli laskemisesta Mekong jokea isolla kumisella pyoran sisakumilla ja samalla voit halutessasi pysahtya eri baareihin nauttimaan virvokkeista (jotka paaasiassa koostuvat alkoholista). Baarit ovat auki paivasta iltahamaraan, jonka jalkeen kovimmat karskit voivat viela siirtya takaisin kaupunkiin juhlimaan iltamyohaan tai auringonnousuun saakka. Monet kuluttavatkin paivansa vain tubingia harrastamalla tai vain kiertamalla joen varressa olevia baareja. Luonteeltaan touhu on kuin Koh Phi Philla tai Koh Phanganilla Thaimaassa. Pileet siis 24/7.

Ei saa kuitenkaan ajatella, etta tama on ainoa asia, mita Vang Viengilla on annettavana. Vang Viengin ymparisto ja luonto on todella kaunista ja silmia hivelevaa. Lahistolla on paljon luolia, vesiputouksia ja pystyt myos kajakoimaan Mekong jokea pitkin ja ihastelemaan maisemia kajakista kasin. Voit nahda lehmien kulkevan pelloilla ja aivan bungalowien lahistoilla ja jopa haistaa niiden jatosten tuoksun. Todella ristiriitaista siis tubingiin liittyvan piletyksen rinnalla. Itse onneksi osasimme ottaa irti paikan molemmista puolista.

Ensimmaisena paivana, kun saavuimme Vang Viengiin kiertelimme vain pitkin kaupunkia ja tutustuimme paikkoihin. Ensinakyma kaupungista oli pelkkia guesthouseja ja humalaisia ihmisia. Pohdimme jo, etta pahimmat kauhukuvat paikasta kavivat toteen. Siirryttyamme kuitenkin joen lahistolle ja sen takana oleville bungaloweille suumme vain loksahtivat auki. Bungalowien takaa paljastui kauniit kalliot ja ihanat vihertavat pellot, joilla vaelteli vapaina lehmia. Olo oli kuin olisi eksynyt keskelle Sound of Music elokuvaa. Voiko tama tosiaan olla se kaikkien parjaama piletysmekka? Paivan luontoretken jalkeen paadyimme kuitenkin takaisin Vang Viengin arkeen. Eksyimme illalla Bucket Bariin, joka kuuluu suosituimpiin menomestoihin meiningin hiljentyessa joen varrella olevissa baareissa. Hauska paikka ja bucketit ovat halpoja, jos eksyt paikalle oikeaan aikaan. Meno on tosin hieman vasynytta, kun suurin osa juhlijoista karsii laskuhumalatilaa paivan tubingista tai ovat jo sammuneet. 

Sooo cute bamboo huts (and can you see some argentians?)

Itse tietenkin menimme kokeilemaan 'tuubailua' heti seuraavana paivana ja homma toimi jotakuinkin nain: menet kaupungin tubing stationille, maksat tubesta ja tuk-tuk -kyydista aloituspaikalle 55 000 kip ja panttimaksun tubesta 60 000 kip. Sinut ja 10 muuta alkoholinjanoista tuubaajaa tungetaan tuk-tukiin ja teidat kuljetetaan aloituspaikalle, jossa sijaitseekin jo heti ensimmainen baari. Taman jalkeen saat itse paattaa, kuinka moneen baariin pysahdyt ja milla tahdilla haluat edeta. Ensimmaiset baarit ovat aivan vieretysten ja harvat etenevat tubeilla koko reittia. Koko reitti vie yhteensa 4 tuntia ja tube tulee palauttaa takaisin stationille ennen ilta kuutta (ilman sakkoa), joten monet paattavat keskittya juhlimiseen baareissa sen sijaan, etta matkaisivat tubella takaisiin keskustaan asti. Baareissa sitten ihmisille tarjotaan ilmaisia shotteja ja pidetaan huolta, etta humalatila ei varmasti paase laskemaan. Tanssimisen lisaksi ihmisten viihdykkeeksi on keksitty erilaisia keinuja tai swingeja, joiden kanssa juhlijat voivat hyppia veteen ja testata volttitaitojaan. Vang Viengissa uutisoidaan usein kuolemantapauksista (edeltavalla viikolla ennen kuin tulimme oli kuollut 3 ihmista) ja useimmiten juuri nama keinut ovat olleet syyna. Alkomahooli, liika itsevarmuus ja puhdas typeryys yhdstettyna epaonnistuneeseen swingiin on aiheuttanut monen henkilon kuoleman. Ja itsehan tata tyhmaa harrastusta piti menna kokeilemaan ! Tosin kokeilin kaikista helpointa ja lallyinta, joten isa ja aiti, ei hataa. Kontit ovat kunnossa ! Vaikka toiminta kuulostaa hyvin humalahakuiselta ja orvellykselta, niin pakko sanoa, etta itsella ainakin oli mahtavaa aikaa. Tanssiminen joen varressa terassilla, kun aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja ihmiset ymparilla vain hymyilevat ja tanssivat mukana, ei voi itsekaan muuta kuin hymyilla. Tulee mieleen Suomen kesa ja festarit seka tunnelma niissa. Ja mika onkaan parempaa kuin Suomen suvi?

Tubing Tuk-Tuk ready to go !

Welcome to the first bar

The puppy and tube girls

Tubing paivan jalkeen nukuimme todeeella pitkaan ja aloitimme aamun muutenkin loysasti. Vasta iltapaivalla kolmen aikaan saimme aikaiseksi vuokrata polkupyorat (10 000 kip) ja lahtea etsimaan kuuluisaa Blue Lagoonia. Meita varoiteltiin etukateen lahtemasta polkupyorilla, silla tien pitaisi tunnetusti olla huonokuntoinen. No eihan me sita uskottu ja lahdimme sotkemaan Katen kanssa mielet avarina ja iloisina kohti laguunia (seka kiireisina, silla meilla oli vain 3 tuntia aikaa pyorailla 7 km sinne ja takaisin, uiskennella laguunissa, kayda viereisessa luolassa ja ehka vahan hengahtaakin jossain valissa). Pyorien vuokraus oli kuitenkin ehdottomasti vaivan arvoista, silla maisemat olivat upeat ja pulahdus kylmaan laguunin veteen tuntui ihanalta pyoramatkan ja luolan tutkinnan jalkeen. Tosin kadet tarisivat viela puoli tuntia reissun jalkeen, kun tie laguunille oli pomppuisinta ikina. Ei edes kotipuolen peltotiet veda vertoja kyseiselle tarinatielle. Tuleville vierailijoille muuten vinkkina, etta alkaa muuten poiketko ensimmaisen kyltin kohdalla, jossa lukee "Blue Lagoon 1 km". Jatka sen sijaan tieta suoraan ja kaanny aina oikealle risteyksista niin loydat loppujen lopuksi perille. Tama kyseinen yritys on luultavasti jonkin paikallisen fiksu veto huijata tyhmia turisteja ja peria heilta rahat vaatimalla sisaanpaasymaksun feikki-laguunille. Myos oikealle laguunille ja luolille meno maksaa (10 000 kip), joten muista varata rahaa mukaan. Kannattaa myos varata hieman enemman aikaa, koska laguunilla uiskentelu ja jalleen erilaisten keinujen kokeilu saattaa saada kello vierahtamaan melko nopeaan. Hauska kokemus ja voin suositella, jos on ylimaaraista aikaa tubingin ohella.

What a scenery !

From the cave

The (real) Blue Lagoon

Viimeisena paivan paatimme pyhittaa viela tubingille, koska siitahan paikka on kuuluisa ja me ainakin viihdyimme ensimmaisella kerralla. Tosin talla kertaa kavimme tuubaamassa ilman tubeja. Eli joka kerta ei ole pakko hankkia tubea, vaan voit hyvin menna joen varteen ilman. Tamakin kay ajanvietteesta ja itsella ainakin kontit kipeytyivat kaikesta tanssimisesta. Tubingin ja polkupyorailyjen valilla paaasiassa vain rentouduimme ja nautimme Vang Viengin ravintoloiden hauskasta viihdetarjonnasta: Family Guysta tai Frendeista. Vang Viengissa et yksinkertaisesti voi valttaa nakemasta tai kaymasta ravintolassa, jossa naytettaisiin maratoonina kyseisia sarjoja. Aluksi idea vaikutti hauskalta, mutta viimeisena paivana valmiiksi nauretut kohtaukset eivat saaneet muuta kuin itkemaan .. 


Mutta mita itse siis rakastin ja vihasin Vang Viengissa? Otetaan ensin huonot seikat esiin ja jatetaan sokerit pohjalle. Oikeastaan en muuta turhauttavaa Vang Viengista osaa sanoa, kuin humalaiset ihmiset. Valilla tuli itselle sellainen olo, etta olisi ollut ruotsinlaivalla, joka on yhtakkia tayttynyt kolmekymppisista briteista ja australialaisista, jotka ovat tulleet kayttaytymaan kuin teinit. Tuli sellainen tunne, etta jotta tata meininkia sietaisi, pitaisi itsekin olla vahvassa humalatilassa koko ajan. Mutta se, mista todella pidin kyseisessa paikassa oli kaunis luonto ja autenttinen maalaiskylameininki keskustan ulkopuolella. Nakymat paikallisista pyorailemassa riisipelloille tai paimentamassa vapaana kulkevia lehmia sai todella hiljentymaan. Myos tubing jai mieleen positiviisena ja mahtavana kokemuksena, silla itse voit paattaa sen, milla rankkuusasteella haluat juhlia. Vang Vieng tarjoaa mielestani mahdollisuuksia kaikille ja jokaisen pitaisi itse menna niista ottamaan selvaa ennen kuin tuomitsee paikan taysin muiden mielipiteiden perusteella.

Vang Vieng. Place which people hates or loves. I do both. But what is this place then which split people in different groups? Vang Vieng is mostly famous for tubing (people go down Mekong river with big rubber tubes and stop in bars to hydrate themselves with Lao-Lao buckets) but also people often mention it's beautiful nature. Big fields and rocks surround Vang Vieng and the Mekong river makes scenery even more beautiful. Usually people just concentrate on tubing but luckily we also went outside the city to see the countryside.

But first day we of course had to go tubing after hearing crazy stories from the other people. You can do it without or with the tube. The difference is just that with the tube you go down the river and without you walk or swim to the next bar. First five or four bars are very close each others and the first day we did three first ones. So actually we did only 100 or 200 meters with the tube ! And we paid 55 000 kip for that. But that's the problem. You enjoy too much your time and you forget to move on. In the bars they make sure that you will get drunk by offering free shots and serving strong buckets. They also offer other entertainment as you can go and try your acrobatic skills in the swings. Many people had died as they fail and hit the rocks. For example week before we came someone said three people got killed and one was because of the swing. So of course I have to go and try also ! But it was the lame one and the worst thing what happened was that my feet got wet. So no need to worry mom and dad, still alive and healthy ! Later in the evening we went to the Bucket Bar where the people who haven't partied enough during the day go. We felt like partying enough but we decided to force ourselves there (wanted to be proper tubers). Bucket Bar is nice place but you can notice that people have partied whole day and the best party phase is over. But first day of tubing was great fun and dancing on the terrace while sun was shining and people around you smiling I couldn't do anything else but smile also. 

Tube girls !

THE third bar

Next day we just slept late and had a lazy morning. In the end we were able to go and rent some bicycles and visit the famous Blue Lagoon and cave. We had heard that the road over there is very bumpy and that's why it would be very long 7 kilometres. But we were stubborn Finns again and we went anyway. And good we went. The road was bad yes (actually still half an hour later my hands were shaking) but so scenic and the sun was shining beatifully. Luckily we asked the way to the lagoon from people who guided us skip the fake- Blue Lagoon. For example our Argentian friends sadly went there and missed the real one .. Beware the fake one ! But cycling in the middle of the fields and cows walking around free on the road .. I was just speechless. These are the moments which you don't want to forget and you just would like to stop and capture the moment: the feeling, the smell, the scenery .. Why there isn't still a machine to do that? But finally in the end when we arrived to the Blue Lagoon we were so exhausted and just wanted to dip into the water. But .. Instead we checked the cave first (which was little disappointment) but I have to say the lagoon is much more fun. Again there is different kind of swings which you can try or you can jump of the trees and etc. Entrance fee is 10 000 kip and actually it's wise to come there early as you can hang around whole day. There is hammocks where you can lay and in the between you can go visit the cave or dip into the lagoon. Nice thing to do if you want have a day off from tubing !

Swinging into the Blue Lagoon

The bumpy bumpy bum bum bumpy road

Ms. Indiana Jones in the cave of Blue Lagoon

Last day we went tubing without the tubes and danced until our feet felt numb and just couldn't continue anymore. In the evening we skipped Bucket Bar and just went to eat and bed. Wise decision. Between cycling and tubing we just hang around in the restaurants and watched Family Guy or Friends. I wonder where this idea showing these shows has come from? First it's fun but in the end you get bored with them too. Also all the drunken people wandering in the streets start to annoy you and you feel like you're in Koh Phangan or something. Tubing and the lovely nature saves much and for that you will stay in Vang Vieng few days more than you would otherwise. But I think everybody should go and visit the place and form their own opinion about the place. That's the one and right opinion.

And in the end little pic serie from Kati's (lame) swing

Heart beating like a maniac

There she goes ..

... and SPLASH !

Somebody got wet ..

Stopping in Vientiane

17/1/12-20/1/12

Valitettavasti jouduimme jattamaan Don Detin laiskaakin laiskemman elaman jo neljan paivan jalkeen taaksemme ja siirtya maan paakaupunkiin Vientianeen. Matkaa emme odottaneet kovin innolla, koska tiesimme meita odottavan herkullinen 20 tunnin matka (200 000 kip). Matka alkoi veneella mantereen puolelle, jossa meidat tungettiin minivaniin muiden matkaajien kanssa. Kamat katolle ja lankkarit sisaan kuin sillit purkkiin ja menoksi. Rattoisa bussimatka Pakseen, jossa vaihdoimme bussia, saattoi siis alkaa ! Ajattelin, etta saastan unet yobussiin ja seurasin matkalla maisemia ja voin sanoa, etta jopa Turku-Oripaa matkakin (joka oikeasti on pelkkaa peltoa suurimmaksi osaksi) on maisemiltaan mielenkiintoisempi. Nakyma ei ollut juurikaan muuta kuin kuollutta peltoa tai juurikkoa. Nooh, onneksi matka ei kestanytkaan kuin pari kolme tuntia. Paksessa meita odotti viiden tunnin odotus, jotta paasimme bussiin. Tiesin, etta bussimme tulisi olemaan 'sleeping bus', mutta en olisi uskonut, etta bussissa oikeasti olisi sangyt matkustajille. Tosin mistaan Hastens sangyista ei ollut kyse ja nyt oli lyhyista konteista todellista hyotya. Lisaksi kun yhteen petiin mahdutettiin kaksi matkustajaa. Pienen totuttelun jalkeen Nukkumatti vihdoin saapui ja unenpaasta sai hyvin kiinni. Matkalla teimme perinteisesti yhden pysahdyksen toilettiiin ja sen jalkeen saavuimmekin aamunkoitoksi Vientianeen. Pakko kylla sanoa, etta Suomen bussiyhtioilla olisi tassa kohtaa liikeidean paikka, silla itse ehdottomasti suosisin sleeping busin makuuasennon mukavuuksia kuin tavallisen bussin 90 asteen kulman penkkeja. Tasta lahteekin heti ehdotus ExpressBusille ..

Comfortability of the sleeping bus

Laosin paakaupunki Vientiane on selvasti kahteen muuhun viereiseen paakaupunkiin Bangkokiin ja Phnom Penhiin verrattuna pienempi. Monet matkaajat jattavatkin Vientianen valiin, koska kaupungissa ei juurikaan ole nahtavaa eika tehtavaa. Kaupunki on myos kallis ja esimerkiksi halvan asutuksen loytaminen oli vaikeaa. Halvin asutus, jonka loysimme aamulla oli 60 000 kipia, joka sisalsi pienen huoneen mielenkiintoisen kylpyhuoneen kera (vessassa piti kayda sivualteen, kun jopa omat kontit olivat liian pitkat) kun taas Don Detissa saimme samaan hintaan bungalowin riippumattoineen paivineen. Myos kahviloissa juomat ja muut tuotteet maksavat makean hinnan. Tosin kaupungin kahvilakulttuuri lahella jokirantaa muistuttaa ihanasti eurooppalaista kahvilakulttuuria ja voit kaduilla haistaa kahvilasta tulevan ihanan croissantin tuoksun. Tasta kaiketi tulee kiittaa ranskalaisia ja Ranskaa, jonka siirtomaihin Laos kuului aiemmin.

Cafe in Vientiane

and more cafe culture

Vietimme loppujen lopuksi Vientianessa kaksi yota, joka oli hieman turhaa. Paikan koluaa parissa tunnissa (ellei ole kunnon hc-turisti ja keksi ja loyda vakisin tekemista paikassa) ja ei todellakaan vaadi monen paivan visiittia. Noh, se hyoty sentaan tuli, etta pyykit tuli pesetettya ja blogia paivitettya, kun paikassa ei juuri muuta tekemista ollut. Tosin kontit laittoivat myos lenkkarit pitkasta aikaa jalkaan ja kavivat aamulenkilla. Oli ihana pitkasta aikaa kokea viilea aamu ja paasta juoksentelemaan. Maisemat eivat tosin olleet yhta ihanat kuin Oripaan metsapolkuja kulkiessa, mutta ainakin nahtavaa oli pitkin matkaa ja itsekin olin varmaan jalleen pieni nahtavyys.

TUK - TUK !

Vientianen turhan reissun jalkeen otimme bussin Vang Viengiin, Laosin pilettajien paratiisiin ja tubing-mekkaan, jonne matka kesti n. 4 h. Matkalla huomasi selvasti, kuinka nousimme koko ajan vuoria ylospain ja peltomaisematkin muuttuivat hienoiksi vuoristoiksi ja viidakoksi. Odotimme Katen kanssa Vang Viengiin paasya, koska olimme kuulleet paikasta niin ristiriitaisia tarinoita ja kokemuksia muilta matkaajilta. Toisille Vang Vieng jai muistoihin K-Aasian parhaimpana (tai kauheimpana) piletyspaikkana kun taas toiset muistavat sen kauniista luonnosta ja rennosta tunnelmasta. Entapa miten meille kavi? Sulauduimmeko tubing-kulttuuriin kuin vanhat tekijat vai saiko kenties vain baarien halvat Lao Lao-bucketit miettimaan pakosuunnitelmia kaupungista? Vai loysimmeko kenties juuri sisaisen rauhan Vang Viengin vuorimaisemista lehmapeltojen keskelta?

Unfortunately we had to leave the lazy life of Don Det and ahead more north to Vientiane. We weren't so excited about the bus trip as we knew it would take about 20 hours to go Vientiane. After sad farewells in Don Det we took the boat to the mainland where we squeezed into a minivan with bunch of other tourists. I decided stay awake in the minivan and look the views but they were as interesting as plain field can be .. When we arrived to Pakse we heard that we have to wait 5 hours before the next bus leaves. And actually the next bus was quite interesting one. I knew we would travel with night bus but I didn't believe it actually would have beds in it. But it did ! And I have to say that the best invention ever ! The Finnish bus companies should follow the example of Asians.

Lao's capital Vientiane is clearly smaller or at least it felt much smaller than nextdoor capitals Bangkok or Phnom Penh. Usually travellers just pass by Vientiane or stop just for one night. And now I understand it very well why .. Vientiane is more expensive than other places and there isn't much to see. For example the cheapest place we found cost 60 000 kip which wasn't even near the same as Oi's bungalows in Don Det and we paid the same. Actually the only thing to do in Vientiane is get to know with the cafe culture over there. Near the river are many nice cafes and you can smell the fresh croissants over there .. So during two days (which was totally too much) we just did laundry and updated our blogs as there wasn't anything else to do. And well, almost forgot, I also went running for loooong long time and have to say it felt so good. Although I got lot of interesting looks from locals but it's so strange that you've got so used to it that they always stare what ever you do. Crazy farang they just say..

You can see the French influences in architecture

After Vientiane our next stop was Vang Vieng, the Lao Koh Phangan and tubing-mecca. Me and Kate were looking forward to see it as we had heard so much about the place. When someone had fell in love with the tubing life some other said it was the pure bucket hell. But then again someone loved the relaxed athmosphere and the beautiful nature .. So what to believe? It was best to find out ourselves and see will we turn into tubing professionals or will we take the next bus to Luang Prabang. Or, will we find our inner peace in the middle of the mountains and cow fields?

Monks collecting alms in the streets of Vientiane

Lazy Sunday everyday in Don Det

13/1/12-17/1/12

Don Det

 
Totaalinen lamaantuminen. Kyseinen sanapari kuvaa hyvin Don Detin aikaamme. Vietimme saarella nelja paivaa, joista kolme paivaa vietimme kirjaimellisesti makoillen guesthousimme terassilla lukien, pelaten korttia tai jutustellen uusien tuttavuuksiemme Tiesin, Yannikin, ja Kevinin (kaksoset! ja hui kun samannakoiset) kanssa. Viela kun guesthousemme ihana emanta Oi viihdytti meita ihanalla persoonallaan niin paivat oikeasti kuluvat nopsaan. Hanella on myos maailman hienoimman kampauksen omistava koira (sori Pluto, mutta jait kylla tassa kakkoseksi), jolla on myos hyvin mielenkiintoinen luonne .. Saarella ei pahemmin mitaan ole eika paikassa ole ATM:a (varaa siis mantereelta mukaan kipeja tai dollareita !), joten suureen tuhlailuunkaan ei kannata ryhtya, jollet halua paatya rahattomaksi. Siksikin on siis paras olla tekematta yhtaan mitaan !

The most stylish dog ever !

Pienta aktiviteettia sentaan harrastimme toisena paivana, jolloin kavelimme viereisen saaren Don Khonin vesiputoukselle Tat Somphamitille. Matkaseurueeseemme liittyivat uudet tuttavuudet Ties ja Kevin, kun Kevinin veli jai lepuuttamaan jalkaansa. Talsiminen vesiputoukselle kesti 1 h 15 min ja tietenkin ajoitimme reissumme paivan kuumimpaan aikaan. Naky oli kuitenkin upea, kun eteemme ilmaantui suuri vesivyory. Oikeastaan en kayttaisi paikasta sanaa vesiputous vaan koski, mutta halla valia. Upea naky ! Uimista ei suositella kovan virtauksen vuoksi, mutta itsella ainakin tuntui hikinen vesiputous niskassa ja uimaan oli pakko paasta. Lahella on hiekkaranta, josta paaset turvallisesti laskeutumaan veteen eika virta vienyt mennessaan Oripaan lahnaakaan, niin kylla siella kontit voi hyvin kastaa.

Mekong river

Crossing the bridge between Don Det and Don Khon on our activity day

Waterfalls in Don Khon

Swimming Swimming !

 

Loppupaivat sitten kuluivatkin taysin relaksantisti tehden yhtaan mitaan. Itse sain kirjan lukemisinnostuksen kun taas blogirunosuoni puhkesi kukkaan Katella. Guesthousimme emanta Oi jarjesti myos BBQ-pileet, jonne autoimme jakelemaan flyereita ja tietenkin itse osallistuimme illanviettoon. Paasin myos pelaamaan Aasiassa lempipeliksini muodostunutta huojuvaa tornia ja talla kertaa pelissa oli myos kovat panokset mukana. Haviosta koitui turmiollinen paikalliseen Lao lao -juomaan tutustuminen. Meidan tuttavuutemme luultavasti jai ikuisesti siihen yhteen iltaan. Olen pahoillani, mutta nama kontit eivat sentaan ihan kaikkea kesta.

BBQ-party at Oi's ( Oi with her dog on the left)

Mutta pakko sanoa, etta ei kylla voinut paremmin Laosin matka alkaa. Taysi sulautuminen paikalliseen Lao aikaan eli siihen, etta asiat tapahtuvat sitten kun tapahtuvat eika oikeastaan mihinkaan ole kiire. Itse asiassa pelkka mietinta, pitaisiko menna suihkuun vei joskus kaksi tuntia. Voiko elama enaa laiskemmaksi (ja paremmaksi) muuttua? Viela kun aurinko laskee Mekong joen taakse niin eihan siina pienet kontit voi enaa muuta haluta. On niin helppo olla onnellinen Laon auringon alla ..

Mekong river and sunset

 
Nothing, absolutely nothing. That's what we did in Don Det for three days. One day we were active and went to see the waterfalls to Don Khon (island next to Don Det) with our new friends Ties and Kevin (Kevin's brother stayed at Oi's resting his leg or that what he claimed .. just too lazy probably, hi). Walking over there took for us about 1 hour and more so not that bad if we would had realized to do it in the morning or later in the afternoon. But the view really awarded. The waterfalls were great and totally worth to see. And the swimming in the fresh and cool river water felt so good. 

From the way to the waterfalls

Tat Somphamit Waterfall

 

 

 

 

 

Whale seen at waters of Don Det - beware !

 But yes, then the actvity ended and total laziness started. Three days doing totally anything. Just laying on the terrace of our guesthouse, playing cards, reading a book, laughing our great host Oi's jokes and her dog (who has the most stylish haircut ever!) and just enjoying our new friends company. Some day we just walked around or shared some flyers for Oi's BBQ-party. We also got a introduction to the local alcohol Lao Lao when we played tumbling tower with guys one evening. And I have to say our friendship didn't last long time. Once was enough for me. 

Yannik close to get another Lao Lao

Many evenings we just spent watching sunset from the terrace and again relaxing. Don Det is great for that there isn't anything to do and you don't have to do anything. The athmosphere on the island is so relaxed and no one has hurry anywhere. One day I even thought for two hours that should I go to the shower already. Hard decisions.. So totally the best start for our trip in Lao and introduction to the Lao culture and Lao time. No hurries no worries.

Normal day in Don Det

Dolphin hunting in Kratie

11/1/12-13/1/12

Ennen Laosin puolelle hyppaamista pysahdyimme pariksi yoksi paikkaan nimelta Kratie. Kratie on kuuluisa siita, etta siella voit tavata harvinaisia joessa asuvia Irradawayn delfiineja. Taalla pitaisi olla 100 % varmuus nahda ne. Paikka bongata delfiinit sijaitsee n.14 km paassa Kratien keskustasta. Voit valita oletko urheilullinen ja otat polkupyoran allesi tai sitten oletko peruslaiska kuten kontit olivat ja otat paikalle moto- tai tuk-tuk -kyydin ( n. $ 10). Polkupyoramatka palkitsee sinut kuitenkin varmasti, koska matkalla naet ihanaa paikallista maaseutua ja samalla tulee sulatettua aamulla nauttimasi patongit ja omeletit. Paras aika nahda delfiinit on aamulla tai sitten myohemmin iltapaivalla kolmen tai neljan aikaan.

From the road to dolphin spot

Sitten alkaakin rahastus. Kun saavuimme paikalle, josta veneet lahtevat, lippuja myyva tytto yritti taivutella meita ostamaan samantien kalliimman $ 9 lipun, jolloin paaset heti matkaan kahdestaan. Jos seuraan liittyy kolmas tai useampi henkilo niin hinta tippuu $ 7. Onneksi olimme suomalaisia jukuripaita ja jaimme odottamaan, jos joku muukin innokas delfiinifani saapuisi paikalle. Ja saapuihan sielta ja huima $ 2 saasto onnistui ! Hinta oli kylla silti mielestani hieman liian korkea siita, etta istuimme veneeseen ja lahdimme jahtaamaan delfiineja pitkin joenvartta. Ja emme tietenkaan olleet ainoita vaan samaan aikaan paikalla oli kolme muutakin venekuntaa. Rahastuksen meininkia siis. Naimme toki monta vilausta delfiineista ja niiden uiskentelun seuraaminen auringon laskiessa oli kaunista, mutta silti .. En ehka neuvoisi muita laittamaan rahojaan tahan touhuun. Harkitkaa siis.

There it is ! Can you see it? Damn .. Already missed it.

The dolphin hunter

Emme siis viettaneet Kratiessa kuin yhden kokonaisen paivan ja seuraavana paivana matkustimme jo Laosin puolelle. Bussimatka sai alkunsa aamulla 7 aikaan ja olimme jo Laosin maaranpaassamme Don Detissa yden tai kahden aikaan iltapaivalla. Bussimatkaan kuului kuitenkin pieni jannityksen hetki, kun Kambodzan puolella minivanin kuskimme jatti meidat seitseman lankkaria keskelle tieta odottamaan Laosin rajan ylittavaa bussia. Aurnko porotti kirkkaalta taivaalta ja ainoan suojan tarjosi paikallisen mamman tiekahvila, johon onneksi paasimme vessaan ja suojaan auringolta. Vahan teki mieli ottaa kontit alleen ja lahtea takaisin minivanin peraan. Pelko oli kuitenkin turha ja pian bussi saapui. Rajalla passien leimaukset hoituivat nopeasti ja sukkelaan. Kyseisella rajanylityspaikalla (Dong Kralor-Dong Kalaw) on muuten mahdollista hankkia viisumi Laosiin toisin kuin Lonely Planet mainitsee. Tai ainakin itsellani on Lonelyn versio vuodelta 2010 (Souteast Asia on a shoestring), jossa mainitaa Laosin viisumin saamisen olevan mahdotonta kyseisella rajanylityspaikalla. Viisumi maksaa saman 40 $ kuin Phnom Penhista hankkimamme. Meille rajanylitys oli kuitenkin helppo homma, kun kaikki oli valmiina. Pian me makoilimmekin Don Detin majotuksemme riippumatossa vienon tuulen puhaltaessa kasvoihin ..

Before entering to Lao we stopped in a place called Kratie. It's the best place to see the Mekong river's Irradaway dolphins. Although the dolphin business is more like monkey business over there. You pay almost $ 13 (depends do you take tuk-tuk or go yourself with bicycle) to see the dolphins just quickly and it's more like dolphin hunt than watching. So think carefully if you really want to see them. You can spare money if you want to see them by going there with bicycle and the way to dolphin spot is very nice scenic road through locals village. Worth to do definitely !

Market street in Kratie and Mekong river

So we spent only one day in Kratie and I think it's enough to explore the city. Next day we left to Lao at 7 am and we arrived to our destination Don Det already at 1 or 2 pm. First minibus trip went quickly and we had only one exciting moment when the minibus driver left us in Cambodia in the middle of nowhere to wait for the bus which would take us to the border. Sun shining and no idea where and when the bus will come. Luckily the bus came soon and took us to the border. There everything went smooth and quickly and dollars changed owner and we were soon on the way to Don Det. And it didn't take long time when we were already laying on our bungalow's hammocks. Sweet.

Minibus dumping place in .. somewhere?