Diving addiction with Aquaddiction @ Gili

9/3/2012-19/3/2012

Nusa Lembonganin jalkeen jatkoin edelleen saarihyppelya toiselle pienemmalle saarelle Gili Trawanganille. Tarkoituksena oli jatkaa matkaa heti samana paivana, mutta ilmeisesti Perama toimisto ei enaa jarjestanyt matkoja saarelle ja kyseisen paivan kuljetus oli mennyt jo. Jain siis yhdeksi yoksi Sanuriin Harryn perheen luokse ja matka jatkui Gileille seuraavana paivana.

Useimmat reissaajat ottavat pikaveneen Gilille Padangbaista ja veneiden hinnat vaihtelevat hurjasti. Itse maksoin Sanur-Gili-Sanur matkasta 350 000 Rp, mutta olen kuullut ihmisten paasevan paljon halvemmallakin. Halvimmat hinnat saat luultavasti paikallisten pitamista pikkuisista matkapuljuista, joissa voit yrittaa tingata hinnasta helpommin kuin isompien matkatoimistojen kanssa. Venematka Padangbaista Gilille sujui mukavan pomppuisissa ja marissa tunnelmissa, kun pieni tuulen poikanen aiheutti aallokkoa merella. Perille kuitenkin paastiin ja rannassa odotti jalleen tuttu naky: guesthousien tyontekijat piirittivat saapuvat turistit ja yrittivat houkutella asiakkaita heidan luokseen. Eras kavi minun kimppuuni ja mainosti erittain mukavannakoisia bungaloweja ihan ok hintaan, mutta periaattesta otin rinkan selkaani ja lahdin lampsimaan. Kyselin saarella jo asuneilta ihmisilta, mita huoneet maksavat ja hinta oli melko sama kuin omaa paikkaansa mainostaneella pojalla. Kun han palasi takaisin paatin ainakin kayda vilkaisemassa hanen paikkansa. Ja onneksi kerrankin tein niin.

Bale Sasak yllatti enemman kuin positiivisesti. Pihalla oli iso rakennustyomaa, mutta toisella puolella sijaitsevat suloiset puiset bungalowit lammittivat sydanta. Ja viela ihastuttavampi oli bungalowin kylpyhuone, joka oli avomallia. Ei siis kattoa paan paalla vaan kirkas taivas. Tai no .. Melkein kirkas. Kyseisena paivana, kun saavuin Gili Trawanganille taivas oli tumma ja keli oli sateinen ja tuulinen. Bale Sasak tarjosi tahankin viela taydellisen ratkaisun: huoneessa oli tv ja dvd-soitin. Tiedan, etta tanne tultaessa et halua viettaa paiviasi telkkaria katsellen, mutta miettikaa. Olet matkustanut melkein 6 kuukautta nakematta elokuvia juuri lainkaan puhumattakaan JARKEVISTA televisio-ohjelmista. Nyt kun ulkona viela satoi ja edessani oli kasa leffoja tiesin heti, mita tekisin ensimmaiseksi. Kavin nautiskelemassa avosuihkustani (nauttien samalla sateesta niskassani - oikeastaan mihin sita suihkua edes tarvitsin?), jonka jalkeen rojahdin sangylle ja laitoin elokuvan pyorimaan samalla kuunnellen, kun sade ropisi ikkunoissa. Taydellisyytta.

Welcome to my place !



Under the bungalow was the perfect place to enjoy the bananapancake breakfast and take a little nap

Seuraavana paivana onneksi aurinko kuitenkin helli saarta ja maittavan banaanipannukakkuaamiaisen jalkeen nappasin snorkkelin mukaani ja lahdin etsimaan kilppareita. Gili Trawangan ja sen vierella olevat pienemmat ja hiljaisemmat saaret Air ja Meno ovat kuuluisia sukeltajien keskuudessa siita, etta saarella voit 100 % varmasti nahda kilpikonnan snorklatessa tai sukeltaessa. Ja paikkansahan se piti. Lahdin rannasta snorklaamaan ja loppujen lopuksi edessani pian sukelteli pikku konna. Seurailin konnan liikkeita varmaan puolisen tuntia, kunnes tama rusinaksi muuttunut kala sai tarpeekseen. Ensi kerralla lisaa sitten. Lisaksi seuraavana missionani oli vertailla sukellusfirmoja ja etsia itselle sopiva paikka. Siihen ei kauaa mennyt. Heti ensimmainen sukellusfirma Aquaddiction sai minut vakuuttuneeksi sukeltamaan heidan kanssaan. Aquaddiction on yksi saaren pienista sukellusfirmoista, jotka tarjoavat varmasti henkilokohtaista ohjausta ja ryhmat eivat ikina tule olemaan suuria, kuten isoimmilla firmoilla Manta diversilla tai Gili Diversilla. Tosin Aquaddiction pyrki myos kasvattamaan kokoaan ja oli muuttamassa uusiin isompiin tiloihin. Aquaddictionin loydat helposti rantatielta, kun vain kavelet sita edestakaisin.

Tein ensimmaisen sukelluksen heidan kanssaan heti seuraavana paivana. Puitteet olivat taydelliset: sukeltajia oli vain mina ja dive masterini Kathrin, joka oli todella mukava nuori tytto Itavallasta. Tai no nuori tytto, samanikainen tai vahan vanhempi kuin mina .. Sita ei aina itsekaan muista, etta tassa alkaa jo olla naisen iassa !  Ensimmainen sukelluskohteemme oli Bounty, jossa sijaitsi hylkyalue. Hylky ei ollut perinteinen myrskyn kourissa uppoutunut laiva vaan ravintolan terassi, jonka tuuli on aikoinaan vienyt mennessaan ja upottanut meren pohjaan. Nykyaan hylky on kaunis sukelluskohde ja tarjoaa upeita sukelluskokemuksia Trawanganin sukeltajille. Toisen sukelluksen teimme Shallow Turboon, missa nain 6 vai 7 kilpikonnaa ! Yhden naimme jopa nousevan pintaan ja uiskentelevan ylapuolellamme. Mahtavaa. Bountyn hylky taas tarjosi uudenlaisen sukelluskokemuksen, koska en ikina aikaisemmin ollut nahnyt hylkya. Tuli aivan Titanic fiilis kun sukelsimme hylyn seinaan pitkin .. Jannaa ! Sukeltaminen  alkoi myos tuntua yha luontevammalta, kun takana olivat myos Nusa Lembonganin sukellukset. Tosin neutraalin nosteen yllapitaminen oli vielakin melko vaikeaa. Menin siis sukelluksen aikana ja erityisesti loppupuolella melko paljon ylos ja alas. Onneksi kuten muissakin urheilulajeissa myos sukelluksessa voit kehittya ja loppuviikosta pystyin jo hallitsemaan nosteen ja pystyin keskittymaan taysin merenalaisen maailman ihasteluun. Ma NIIN tykkaan tasta lajista !

Sukelluksien jalkeen ,kun saavuin takaisin bungalowille, minua odotti tuttu naky bungalowin alla. Matkakumppani Katehan se siella. Paatimme Katen kanssa tehda treffit Gili Trawanganila, koska saari on suosittu piletyspaikka ja sehan on aina hauskempaa kaksin. Menimme ulos samana iltana uuden tuttavamme Eddyn kanssa, joka omistaa saarella oman kahvilansa Ecco Cafen. Todella hyvaa ja maittavaa sapuskaa muuten ! Menimme Eddyn kanssa katsomaan auringonlaskun Sunset Bariin. Valitettavasti auringonlasku jai koyhaksi pilvien vuoksi, mutta ensi kerralla sitten ! Loppujen lopuksi ilta paattyi Blue Marliniin, jonka vuoro oli pitaa pileet. Saarella on hauska tapa, etta joka maanantai, keskiviikko ja lauantai ovat suuremmat pileet tietyissa baareissa ja sitten valipaivina hardcorepilettajat jarjestavat pienemmat pippalot muissa baareissa. Ilta oli hauska ja jatkui pitkalle aamuyohon asti .. Kiitos hyvan dj:n nama kontit eivat millaan halunneet poistua tanssilattialta !

Eddy & Kate

The beach at Sunset Bar

Seuraava paiva meinasi jaada pelkaksi laiskotteluksi, mutta onneksi toinen Kate ehdotti pyoraretkea saaren ympari, niin koko paiva ei jaanyt taysin lohoilyksi. Kun hyppasimme pyoran selkaan taivas naytti aurinkoiselta ja selkealta, mutta pyoraillessamme saaren toiselle puolelle keli muuttui aivan taysin. Tuuli yltyi ja tummat pilvet ilmestyivat taivaalle. Saaren toinen puoli oli ilmeisesti karsinyt kelista jo pidemman aikaa, silla tie naytti mutaiselta ja meidan pyoraretkemme muuttui oikeastaan kavelyretkeksi, koska pyoraily osoittautui mahdottumuudeksi. Se siita rattoisasta pyoraretkesta. Keli koko saarella olon aikana olikin melko kurja ja jossain vaiheessa veneliikenne Balille peruutettiin muutamaksi paivaksi. Monet ihmiset jaivat loukkuun saarelle ja raukat, joiden piti paasta Balille lentokentalle joutuivat ensin matkaamaan Lombokin lentokentalle ja sielta lentamaan Balille. Myos rahtiliikenne saarelle takkusi ja tama nakyi muussa elamassa saarella. Esim. sahkot poikkaistiin aina paivan ajaksi ja kaynnistettiin takaisin aina iltaisin. Ravintolat joutuivat myymaan ei oota joidenkin ruoka-ainesten kohdalla ja meidan bungalowistamme loppui jopa vesikin jossain vaiheessa. Mutta se on saarielamaa ! Tidak Masalah elikkasa no worries. Eli siis ei ongelmaa ..

Example what the strom had done

and some more

Kelin vuoksi jouduin pitamaan valipaivia myos sukelluksesta. Valipaivat kuitenkin tarjosivat mietintaaikaa sille, etta haluaisinko suorittaa syvasukelluskurssin. Kurssi kuuluu osana sukelluskoulutusta ja mahdollistaa sukeltajan sukeltamaan 30 metriin. En ollut taysin varma, uskaltaisinko tehda kurssia, mutta sukellusoppaani Kathrin sai minut suostuteltua tekemaan kurssin. Eika se oikeastaan paljoa vaatinutkaan. Luin oppikirjasta muutaman luvun, sukellusohjaajani Rusty (mukava ja todella mahtava sukellusopettaja muuten!) ohjeisti minut ennen sukellusta seka muutaman taidon tekeminen veden alla. Ennen syvasukelluksen tekemista olin todella jannittynyt ja hermoilin ja kyselin jokaikisesta pikkuasiasta. Ihme, kun Rusty ei heittanyt minua samantien ulos paatista. Mutta sukeltaessa tama kaikki unohtui ja en huomannut lainkaan, etta pian uiskentelimme 30 metrissa ! Mahtava tunne ja samalla voin sanoa sukelluksen olleen elamani paras koskaan. Suoritettuani pari taitoa pohjassa naimme kahden Eagle Rayn (rauskuja) uiskentelevan ylitsimme. Oikeastaan niiden liikkuminen muistutti enemman lentamista kuin uimista .. Vau. Sen jalkeen en voinut uskoa, kun naimme pian Black Teep Reef Sharkin (eli siis hain) edessamme. Ja toisen. Ja sitten seuraan liittyi White Teep Reef Sharkeja. Ensimmainen ajatus oli, etta ei hitto .. Siina niita nyt on. Haikaloja. Siis niita oikeita ja ne on parinkymmenen metrin paassa. Pelonsekainen innostus taytti naiden konttien paan ja ehka sen takia en tajunnut, etta niita kohti uiminen ei ollut jarkevaa ja dive masterini joutui tarraamaan minuun estaakseen minua uimasta fisuja kohti. Hanen ansiostaan minulla on viela kontit tallella. Mietin mielessani, etta haita, rauskuja .. Enaa tasta puuttuisi delfiini ja kilpikonna. Ja arvatkaa vaan, totta kai se konna sielta uiskenteli esiin. En siis voinut tehda muuta kuin haukkoa henkea ja miettia, etta mieletonta. Joskus vain unelmat kayvat toteen ! Ja en siis katsonut DiscoverChannelia bungalowissani vaan oikeasti tama tapahtui minulle. Sukellus jatti niin hyvat kokemukset, etta menin heti seuraavana paivana uudelle sukellukselle. Pohjassa, 29 metrin syvyydessa, kohtasin jalleen haikaloja ja nain ehka hienoimpia enkelikaloja, joita olen nahnyt.

Nama sukelluskokemukset kruunasivat ehdottomasti saarella olon aikani ja saivat unohtamaan huonot kelit ja muut. Mietin, etta saari on ehdottomasti vierailun arvoinen, kun kelit vain sattuisivat olemaan paremmat. Saari tarjoaa ihanat uinti ja snorkkelointimahdollisuudet seka surffaajille mahdollisuudet aaltojen talttutteluun. Saaren ruoka oli myos mahtavaa, silla monet ravintolat tarjosivat mahtavia salaatteja ja wrapeja, jotka olivat tervetulleita pitkan riisidieetin jalkeen. Saaren tunnelma on myos ihanan rentouttava ja itseasiassa monet turistit tulevatkin saarelle nauttimaan sen chillista tunnelmasta. Saaren teilla ei autoja eika mopoja nay. Ainoat kulkupelit saarella ovat vanha kunnon cykkeli eli polkupyora tai sitten hevosvaljakkokyyti. Hevosten, jotka vetavat valjakkoa, kohtalo on itselle hieman epaselva, mutta en usko heidan kuitenkaan viettavan koiranpaivia saarella. Ajatuksena sopo ja suloinen kulkea paikasta toiseen hevosella, mutta totuus on luultavasti karumpi. Miettikaa siis haluatteko tukea kyseista liiketoimintaa. Vahaisen liikenteen lisaksi saaren chillia tunnelmaa lisaa se, etta poliiseja ei saarella nay ja saat sen vuoksi nauttia melko vapaasti ruumista rentouttavista nautintoaineista. Mielenkiintoista maassa, missa huumausaineiden kaytto saattaa johtaa kuolemantuomioon. Mutta jokatapauksessa jokaiselle jotakin tarjoava saari. Minulle se ehka antoi enemman pinnan alla kuin taas maanpaalla ..

Horse Wagon

After Nusa Lembongan I continued my island hopping to Gili Trawangan. Or I was supposed to continue it immediately the same day but it appeared that there weren't any trips anymore that day and I had to wait until next day. But no worries .. My friend  Harry was happy to accomodate me and I spend one night at their home and then next day I left to Gili. First I went from Sanur to Padangbai where the most speed boats leave to Gilis. The ride was quite bumpy and wet as the weather was crazy. But it was fun ! Free rollercoaster ride, awesome.
When I first touched the ground at Gili Trawangan immediately staff from different guesthouses surrounded me and it gave me a deja vu from Thailand. Not again. I just put the backpack on my bag and left. But in the end I heard what the bungalows cost about and I decided to follow this guy from Bale Sasak. And luckily I did ! The bungalows were the cutiest ever and even the construction work next to the bungalows didn't matter. And the best thing was the open air bathroom ! Actually  thefirst thing what I did I took a shower under the rain. At the same time I was wondering was it actually pointless to keep the shower on as the rain was pouring over me .. My rainy day got even better when I noticed they had bunch of dvd's which I could watch in my room. Of course you're thinking why she wants to watch tv when she is in an paradise island but think about it: 6 months without tv and MOVIES! Without tv I can survive but watching movies has always been my thing and I was so happy I could just relax and spent the day watching them. Sweet.

Next day I was this active backpacker again and went snorkling. Gili Trawangan is famous about the thing that you can 100 % see a turtle when you go diving or snorkling here. And it's true .. After a while swimming around I saw one big guy and I followed him like half an hour. Then this fish got tired and went back to surface. And I also had a mission to complete. I wanted to check different diving companies and compare little bit them. But in the end I went to the first one and they convinced me completly and already next day I went diving with them twice. The company was Aquaddiction. They are on of the small companies who offer you good service as with them you can be guaranteed that there aren't twenty other divers when you go out. For example at the first time there were only me and my dive master Kathrin. Really nice and warm girl from Austria. Or a girl .. I mean probably the same age as me. Sometimes I just can't remember that I start to be an adult woman already. Or at least should be ...

Preparing next dive

.. and where should we go?

Aquadicction

The first dives at Bio Rock and Shallow Turbo offered amazing experiences. At Bio Rock there layed a wreck on the bottom. It was an old terrace of a restaurant which storm had taken into to the bottom of the sea. It was amazing to dive next to it and I had this freaky Titanic feeling while we dived. At Shallow Turbo I saw instead more marinelife and probably the best thing was seeing 6 or 7 turtles ! IIIK ! It just weird that although I have already seen dozens of them I just don't get bored ..  

After dives a nice surprise (which I actually knew) waited for me. My travel partner Kati had arrived to the island. As Gili Trawangan is also famous for it's party life we decided to meet with Kati at the island. As like everybody knows partying is always more fun with others. Immediately the same day we went to see the sunset with Eddy, local man, who ones a cafe Ecco at Gilis. In the end we ended up going to Blue Marlin where was the party this time. At Gili is the funny way that the party days are Mon, Wed and Sat and in the between the hardcore party goers organize smaller parties. And always on Mondays the party is at Blue Marlin. Thanks to the great DJ this girl stayed at the dancefloor until early in the morning and must say the night was perfect.

Ecco Cafe

Next day almost ended up being the lazy hangover day but Kate insisted us to rent the bicycles and go around the island. First the idea seemed good as the weather was perfect for a bicycle trip but we didn't realize the weather was total opposite at the other side .. The wind was hard and strong and the other side looked really bad. It seemed the storm had been there for a long time and there was rubbish everywhere. Later the storm got so bad they had to cancel the transportation between Gili Trawangan and Bali. even the food deliverys got cancelled and the restaurants had signs saying "no have .... ". Also the electricity suplly had to cut during the days so everybody had electricity during the night. And we even run out of water which was perhaps little bit annoying but what the hell. That's island life.

There was also beautiful views on the trip

The most annoying thing about the storm was that I couldn't dive either. But the free days offered me possibilty to think if I wanted to do deep diving course. It's part of advanced skills and diving education. The guys at the Aquaddiction got me convinced that it's worth to do it and it really was ! Before we went down I was more than really nervous and probably got on Rusty's nerves. I was asking these silly questions and it was a miracle he didn't throw me over the border ! But when we went down to the bottom I just forgot everything and enjoyed. And it was the best dive in my life ! When we got to the bottom I saw first two Eagle Rays going over us. It looked like they were flying. Beautiful ! After that I suddenly noticed that Black Teep Reef Shark joined us and then another one .. and another one. And soon there were also White Teep Reef Sharks. Amazing! I was thinking and laughing by myself that probably next I would see a turtlee or dolphin. And guess what .. Of course next thing what I saw was a green turtle ! It couldn't be possible. The best dive ever ! After that I was wondering that should I go diving anymore on the last day as that dive was so perfect. But of course i had to go and try deep diving again ! That was also perfect experience and again we saw sharks and other cool stuff. That's the best thing about diving: although you've had an amazing dive still the next one offers you something new and good experiences.

Hopefully you guys didn't get totally bored to listen my diving stories but must say that diving offered best things at Gili for me. Although the island is also perfect for people who enjoy swimming, snorkling of surfing. Also the food is great there and there are lot of restaurants offering nice salads and wraps and other good western food ! I had again no-rice-for-me-please-phase going on. The island has nice chilled athmosphere as there are no cars or bikes on the streets. The only transport is your feet or then horse wagons. Although the horses are probably beaten up quite badly so I don't necessarily recommend using them. The island is also police-free so enjoying mind relaxing medicines (okay I will say it straight:smoking weed) is quite free and open there. Perhaps that's also one reason for the relaxed athmosphere on the island. So little bit everything for everybody.

                         And again in the end little bit pictures from here and there:

After this greeny the old boring cheese sandwich sounds pretty good

There can be a shop anywhere and in any color

Gili Trawangan offered nice beaches ..

.. and nice beach art !

Tubing in Vang Vieng

20/1/12-24/1/12

Mekong river

Ristiriitauksien Vang Vieng. Toiset rakastavat ja toiset vihaavat. Itse tunnen kumpaakin kyseista paikkaa kohtaan oman visiittimme jalkeen. Mutta mista paikassa kyse? Vang Vieng on kuuluisa tubingista eli laskemisesta Mekong jokea isolla kumisella pyoran sisakumilla ja samalla voit halutessasi pysahtya eri baareihin nauttimaan virvokkeista (jotka paaasiassa koostuvat alkoholista). Baarit ovat auki paivasta iltahamaraan, jonka jalkeen kovimmat karskit voivat viela siirtya takaisin kaupunkiin juhlimaan iltamyohaan tai auringonnousuun saakka. Monet kuluttavatkin paivansa vain tubingia harrastamalla tai vain kiertamalla joen varressa olevia baareja. Luonteeltaan touhu on kuin Koh Phi Philla tai Koh Phanganilla Thaimaassa. Pileet siis 24/7.

Ei saa kuitenkaan ajatella, etta tama on ainoa asia, mita Vang Viengilla on annettavana. Vang Viengin ymparisto ja luonto on todella kaunista ja silmia hivelevaa. Lahistolla on paljon luolia, vesiputouksia ja pystyt myos kajakoimaan Mekong jokea pitkin ja ihastelemaan maisemia kajakista kasin. Voit nahda lehmien kulkevan pelloilla ja aivan bungalowien lahistoilla ja jopa haistaa niiden jatosten tuoksun. Todella ristiriitaista siis tubingiin liittyvan piletyksen rinnalla. Itse onneksi osasimme ottaa irti paikan molemmista puolista.

Ensimmaisena paivana, kun saavuimme Vang Viengiin kiertelimme vain pitkin kaupunkia ja tutustuimme paikkoihin. Ensinakyma kaupungista oli pelkkia guesthouseja ja humalaisia ihmisia. Pohdimme jo, etta pahimmat kauhukuvat paikasta kavivat toteen. Siirryttyamme kuitenkin joen lahistolle ja sen takana oleville bungaloweille suumme vain loksahtivat auki. Bungalowien takaa paljastui kauniit kalliot ja ihanat vihertavat pellot, joilla vaelteli vapaina lehmia. Olo oli kuin olisi eksynyt keskelle Sound of Music elokuvaa. Voiko tama tosiaan olla se kaikkien parjaama piletysmekka? Paivan luontoretken jalkeen paadyimme kuitenkin takaisin Vang Viengin arkeen. Eksyimme illalla Bucket Bariin, joka kuuluu suosituimpiin menomestoihin meiningin hiljentyessa joen varrella olevissa baareissa. Hauska paikka ja bucketit ovat halpoja, jos eksyt paikalle oikeaan aikaan. Meno on tosin hieman vasynytta, kun suurin osa juhlijoista karsii laskuhumalatilaa paivan tubingista tai ovat jo sammuneet. 

Sooo cute bamboo huts (and can you see some argentians?)

Itse tietenkin menimme kokeilemaan 'tuubailua' heti seuraavana paivana ja homma toimi jotakuinkin nain: menet kaupungin tubing stationille, maksat tubesta ja tuk-tuk -kyydista aloituspaikalle 55 000 kip ja panttimaksun tubesta 60 000 kip. Sinut ja 10 muuta alkoholinjanoista tuubaajaa tungetaan tuk-tukiin ja teidat kuljetetaan aloituspaikalle, jossa sijaitseekin jo heti ensimmainen baari. Taman jalkeen saat itse paattaa, kuinka moneen baariin pysahdyt ja milla tahdilla haluat edeta. Ensimmaiset baarit ovat aivan vieretysten ja harvat etenevat tubeilla koko reittia. Koko reitti vie yhteensa 4 tuntia ja tube tulee palauttaa takaisin stationille ennen ilta kuutta (ilman sakkoa), joten monet paattavat keskittya juhlimiseen baareissa sen sijaan, etta matkaisivat tubella takaisiin keskustaan asti. Baareissa sitten ihmisille tarjotaan ilmaisia shotteja ja pidetaan huolta, etta humalatila ei varmasti paase laskemaan. Tanssimisen lisaksi ihmisten viihdykkeeksi on keksitty erilaisia keinuja tai swingeja, joiden kanssa juhlijat voivat hyppia veteen ja testata volttitaitojaan. Vang Viengissa uutisoidaan usein kuolemantapauksista (edeltavalla viikolla ennen kuin tulimme oli kuollut 3 ihmista) ja useimmiten juuri nama keinut ovat olleet syyna. Alkomahooli, liika itsevarmuus ja puhdas typeryys yhdstettyna epaonnistuneeseen swingiin on aiheuttanut monen henkilon kuoleman. Ja itsehan tata tyhmaa harrastusta piti menna kokeilemaan ! Tosin kokeilin kaikista helpointa ja lallyinta, joten isa ja aiti, ei hataa. Kontit ovat kunnossa ! Vaikka toiminta kuulostaa hyvin humalahakuiselta ja orvellykselta, niin pakko sanoa, etta itsella ainakin oli mahtavaa aikaa. Tanssiminen joen varressa terassilla, kun aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja ihmiset ymparilla vain hymyilevat ja tanssivat mukana, ei voi itsekaan muuta kuin hymyilla. Tulee mieleen Suomen kesa ja festarit seka tunnelma niissa. Ja mika onkaan parempaa kuin Suomen suvi?

Tubing Tuk-Tuk ready to go !

Welcome to the first bar

The puppy and tube girls

Tubing paivan jalkeen nukuimme todeeella pitkaan ja aloitimme aamun muutenkin loysasti. Vasta iltapaivalla kolmen aikaan saimme aikaiseksi vuokrata polkupyorat (10 000 kip) ja lahtea etsimaan kuuluisaa Blue Lagoonia. Meita varoiteltiin etukateen lahtemasta polkupyorilla, silla tien pitaisi tunnetusti olla huonokuntoinen. No eihan me sita uskottu ja lahdimme sotkemaan Katen kanssa mielet avarina ja iloisina kohti laguunia (seka kiireisina, silla meilla oli vain 3 tuntia aikaa pyorailla 7 km sinne ja takaisin, uiskennella laguunissa, kayda viereisessa luolassa ja ehka vahan hengahtaakin jossain valissa). Pyorien vuokraus oli kuitenkin ehdottomasti vaivan arvoista, silla maisemat olivat upeat ja pulahdus kylmaan laguunin veteen tuntui ihanalta pyoramatkan ja luolan tutkinnan jalkeen. Tosin kadet tarisivat viela puoli tuntia reissun jalkeen, kun tie laguunille oli pomppuisinta ikina. Ei edes kotipuolen peltotiet veda vertoja kyseiselle tarinatielle. Tuleville vierailijoille muuten vinkkina, etta alkaa muuten poiketko ensimmaisen kyltin kohdalla, jossa lukee "Blue Lagoon 1 km". Jatka sen sijaan tieta suoraan ja kaanny aina oikealle risteyksista niin loydat loppujen lopuksi perille. Tama kyseinen yritys on luultavasti jonkin paikallisen fiksu veto huijata tyhmia turisteja ja peria heilta rahat vaatimalla sisaanpaasymaksun feikki-laguunille. Myos oikealle laguunille ja luolille meno maksaa (10 000 kip), joten muista varata rahaa mukaan. Kannattaa myos varata hieman enemman aikaa, koska laguunilla uiskentelu ja jalleen erilaisten keinujen kokeilu saattaa saada kello vierahtamaan melko nopeaan. Hauska kokemus ja voin suositella, jos on ylimaaraista aikaa tubingin ohella.

What a scenery !

From the cave

The (real) Blue Lagoon

Viimeisena paivan paatimme pyhittaa viela tubingille, koska siitahan paikka on kuuluisa ja me ainakin viihdyimme ensimmaisella kerralla. Tosin talla kertaa kavimme tuubaamassa ilman tubeja. Eli joka kerta ei ole pakko hankkia tubea, vaan voit hyvin menna joen varteen ilman. Tamakin kay ajanvietteesta ja itsella ainakin kontit kipeytyivat kaikesta tanssimisesta. Tubingin ja polkupyorailyjen valilla paaasiassa vain rentouduimme ja nautimme Vang Viengin ravintoloiden hauskasta viihdetarjonnasta: Family Guysta tai Frendeista. Vang Viengissa et yksinkertaisesti voi valttaa nakemasta tai kaymasta ravintolassa, jossa naytettaisiin maratoonina kyseisia sarjoja. Aluksi idea vaikutti hauskalta, mutta viimeisena paivana valmiiksi nauretut kohtaukset eivat saaneet muuta kuin itkemaan .. 


Mutta mita itse siis rakastin ja vihasin Vang Viengissa? Otetaan ensin huonot seikat esiin ja jatetaan sokerit pohjalle. Oikeastaan en muuta turhauttavaa Vang Viengista osaa sanoa, kuin humalaiset ihmiset. Valilla tuli itselle sellainen olo, etta olisi ollut ruotsinlaivalla, joka on yhtakkia tayttynyt kolmekymppisista briteista ja australialaisista, jotka ovat tulleet kayttaytymaan kuin teinit. Tuli sellainen tunne, etta jotta tata meininkia sietaisi, pitaisi itsekin olla vahvassa humalatilassa koko ajan. Mutta se, mista todella pidin kyseisessa paikassa oli kaunis luonto ja autenttinen maalaiskylameininki keskustan ulkopuolella. Nakymat paikallisista pyorailemassa riisipelloille tai paimentamassa vapaana kulkevia lehmia sai todella hiljentymaan. Myos tubing jai mieleen positiviisena ja mahtavana kokemuksena, silla itse voit paattaa sen, milla rankkuusasteella haluat juhlia. Vang Vieng tarjoaa mielestani mahdollisuuksia kaikille ja jokaisen pitaisi itse menna niista ottamaan selvaa ennen kuin tuomitsee paikan taysin muiden mielipiteiden perusteella.

Vang Vieng. Place which people hates or loves. I do both. But what is this place then which split people in different groups? Vang Vieng is mostly famous for tubing (people go down Mekong river with big rubber tubes and stop in bars to hydrate themselves with Lao-Lao buckets) but also people often mention it's beautiful nature. Big fields and rocks surround Vang Vieng and the Mekong river makes scenery even more beautiful. Usually people just concentrate on tubing but luckily we also went outside the city to see the countryside.

But first day we of course had to go tubing after hearing crazy stories from the other people. You can do it without or with the tube. The difference is just that with the tube you go down the river and without you walk or swim to the next bar. First five or four bars are very close each others and the first day we did three first ones. So actually we did only 100 or 200 meters with the tube ! And we paid 55 000 kip for that. But that's the problem. You enjoy too much your time and you forget to move on. In the bars they make sure that you will get drunk by offering free shots and serving strong buckets. They also offer other entertainment as you can go and try your acrobatic skills in the swings. Many people had died as they fail and hit the rocks. For example week before we came someone said three people got killed and one was because of the swing. So of course I have to go and try also ! But it was the lame one and the worst thing what happened was that my feet got wet. So no need to worry mom and dad, still alive and healthy ! Later in the evening we went to the Bucket Bar where the people who haven't partied enough during the day go. We felt like partying enough but we decided to force ourselves there (wanted to be proper tubers). Bucket Bar is nice place but you can notice that people have partied whole day and the best party phase is over. But first day of tubing was great fun and dancing on the terrace while sun was shining and people around you smiling I couldn't do anything else but smile also. 

Tube girls !

THE third bar

Next day we just slept late and had a lazy morning. In the end we were able to go and rent some bicycles and visit the famous Blue Lagoon and cave. We had heard that the road over there is very bumpy and that's why it would be very long 7 kilometres. But we were stubborn Finns again and we went anyway. And good we went. The road was bad yes (actually still half an hour later my hands were shaking) but so scenic and the sun was shining beatifully. Luckily we asked the way to the lagoon from people who guided us skip the fake- Blue Lagoon. For example our Argentian friends sadly went there and missed the real one .. Beware the fake one ! But cycling in the middle of the fields and cows walking around free on the road .. I was just speechless. These are the moments which you don't want to forget and you just would like to stop and capture the moment: the feeling, the smell, the scenery .. Why there isn't still a machine to do that? But finally in the end when we arrived to the Blue Lagoon we were so exhausted and just wanted to dip into the water. But .. Instead we checked the cave first (which was little disappointment) but I have to say the lagoon is much more fun. Again there is different kind of swings which you can try or you can jump of the trees and etc. Entrance fee is 10 000 kip and actually it's wise to come there early as you can hang around whole day. There is hammocks where you can lay and in the between you can go visit the cave or dip into the lagoon. Nice thing to do if you want have a day off from tubing !

Swinging into the Blue Lagoon

The bumpy bumpy bum bum bumpy road

Ms. Indiana Jones in the cave of Blue Lagoon

Last day we went tubing without the tubes and danced until our feet felt numb and just couldn't continue anymore. In the evening we skipped Bucket Bar and just went to eat and bed. Wise decision. Between cycling and tubing we just hang around in the restaurants and watched Family Guy or Friends. I wonder where this idea showing these shows has come from? First it's fun but in the end you get bored with them too. Also all the drunken people wandering in the streets start to annoy you and you feel like you're in Koh Phangan or something. Tubing and the lovely nature saves much and for that you will stay in Vang Vieng few days more than you would otherwise. But I think everybody should go and visit the place and form their own opinion about the place. That's the one and right opinion.

And in the end little pic serie from Kati's (lame) swing

Heart beating like a maniac

There she goes ..

... and SPLASH !

Somebody got wet ..

Sparkling New Year's Eve in Bangkok

27/12/11-3/1/12

 Rauhallisen lomailun jalkeen Koh Changilla oli taas aika palata Bangkokiin, silla olimme jo aikaisemmin paattaneet viettaa uuden vuoden Bangkokissa. Konttien aitee oli myos saapunut Suomen maalta tarkastamaan tyttarensa kunnon ja tulimme myos hanta katsomaan. Iloinen naky odotti Bangkokissa, kun saavuimme hotellillemme President Parkiin (,jonka mama ystavallisesti meille sponsoroi). Iso terassi, suuri olohuone, kylpyamme ja suihku erikseen. Lisaksi kolme uima-allasta ja kuntosali, jonka juoksumattoa tuli kokeiltua. Kylla huomasi, etteivat kontit ole kolmeen kuukauteen juoksuaskelta nahneet ! Parasta ehka kuitenkin oli hotellin aamiainen: croisantteja, jogurttia, hedelmia, koyhia ritareja, muroja, paahtoleipaa, salaattia ja cappucinoa. Pienta ylellisyytta kaiken bambumajassa asumisen jalkeen. Kylla kelpasi ja melkoiset matot tulikin vedettya joka aamu.

President Park @ Sukhumvit

One of the three swimming pools

Talla kertaa tuli myos tutustuttua muuhunkin kuin shoppailukulttuuriin Bangokissa, silla kavimme Wat Pho temppelilla. Wat Pho on Bangkokin laajin ja vanhin temppeli (1500-l.) ja silla on maan suurin kokoelma Buddhia. Ehka suurin nahtavyys on kuitenkin maan suurin makaava Buddha. Patsas on 46 m pitka ja 15 m korkea. Patsas kaiketi kuvaa Buddhan matkaa lopulliseen nirvanaan. Naky oli kylla melkoinen. Taytyy sanoa, etta Paavon Nurmen patsas Turussa jai nyt kakkoseksi. Muuten temppelialue on todella kaunis ja nahtavaa on vaikka kuinka paljon. Itselle kavikin jalleen niin, etta ensimmaisen tunnin jaksoi katsella innostuneena ja ihmetella, mutta sitten alkoi nauravat Buddhat jo kyllastyttaa. Visiitin arvoinen kuitenkin ehdottomasti ! Sisaanpaasy maksa n. 50 B ja helposti paaset jokilautan avulla (n.15 B) ja jaat pois Tha Tien pysakilla.

The biggest Buddha ever !

One of the hundreds temple pictures

Busy monk

Paivan kruunasi vierailu kuuluisaan Siroccon SkyBariin, missa Hangover 2 elokuvan poijjaat kavivat pistaytymassa. Nakoalat olivat huimat ja pimean kaupungin avautuminen eteen oli kaunista. Drinkkien hinnat olivat myos melkoiset, esim. mojito 500-600 B ja olut 320 B. Oli kuitenkin hauska kayda nuuhkimassa vahan luxuryelamaa, missa oikea sellisti viihdyttaa sinua ruokaillessasi. Taman jalkeen paadyimme kuitenkin takaisin omille nurkillemme ja kadulle nimelta RCA. Kadulla sijaitsee useita erilaisia baareja ja istuskelupaikkoja. Itse kavaisimme Route 66:ssa, jossa on tarjolla livemusiikkia seka dj:n soittamaa tanssimusiikkia. Paikassa oli suurimmaksi osaksi paikallisia ja itse ilmeisesti herattikin hyvin huomiota, kun monet tulivat rohkeasti juttelemaan ja kokeilemaan englanninkielen taitoaan.

Girls going out (again)

Sky Bar and the famous stairs

City view from the Sky Bar

Seuraava paiva olikin sitten hyva pyhittaa shoppailulle ja suuntasimme jalleen kerran Platinumille. Talla kertaa eilinen juhlinta oli vienyt veronsa ja shoppailuinto oli jaanyt hotellihuoneeseen. Myos seuraavat paivat menivat rennosti hengaten vanhojen tuttujen Martan, Noppan ja Juuson kanssa. Kunnes vihdoin ja viimein koitti uuden vuoden aatto ja kauan odotetut roof top partyt ! Valitettavasti jouduimme kuitenkin sanomaan hyvastit hotelliasumiselle ja ihanille aamupaloille, silla maman kontit suuntasivat Hua Hiniin golfamaan. Onneksemme Martta kuitenkin tarjosi meille majoituksen hanen luotaan ja toimi pelastavana enkelina.

Martta's pool - cool

Mutta itse kauan odotettu uusi vuosi. Kupliva Prosecco ostettu, uudet mekot ja paidat paalla, juhlafiilis korkeuksissaan ja hieno kattoterassi ja uima-allas, mista voimme katsoa uuden vuoden raketit. Kaikki muu toimikin erittain hyvin, mutta nyt on pakko sanoa, etta pettymys oli suuri raketteja kohtaan. Yhden uuden vuoden Sydneyssa vietettyani odotin jotain samanlaista suuren kaupungin meininkia, mutta nyt Bangkok jai ehdottomasti kakkoseksi. Taytyy tietenkin muistaa, etta paikalliset viettavat uutta vuotta virallisesti vasta huhtikuussa eika meidan uusi vuotemme ole heille minkaanlainen juhlapaiva oikeastaan. Hauska ilta kuitenkin oli ja jatkoimme iltaa tanssipaikkaan nimelta Funky Villa ja jatkopileet olivat viela hamarassa parkkihallissa. Kotiin kommittiin aamun sarastaessa. Ei siis voineet olla huonot juhlat.

New Year's Eve

Sparkling sparkling sparkling

Roof top place

Viela kosteammat juhlat pidimme Bangkokin Thai Wake Parkissa. Kontit pysyvat ainakin jotenkuten lumilaudan paalla, mutta miten onnistuu sama vedessa? Sanotaanko, etta intoa ja halua oli enemman kuin taitoa. Muutaman kymmenen metria paasi laudalla eteenpain, mutta sitten oli taas mahaplatsin aika. Noo, saivat ammattilaiset vahan naurettavaa ja piristysta paivaansa. Paikassa on myos oma ravintola, johon oli kiva jaada katsomaan ja ihastelemaan ammattilaisten menoa. Itsella jai kylla sen verran hampaankoloon, etta pakko on paasta uudestaan kokeilemaan. Ja olihan se hauskaakin ! Ensi kerralla sitten. Jos vain kontit Kamodzasta ja Laosista selviavat hengissa.

Ready to go ...

And already swimming !

So it was time to come back in Bangkok as mommy and New Year's Eve party were waiting there ! The welcoming in our place (which mom sponsored for us) was quite nice: bath tub, hot shower, three pools, free buffet breakfast and gym. The breakfast was definitely the best thing: croissants, cereals, yoghurt, fruits, toast, panckes and fresh cappucino ! All I could dream about. And every morning we ate like pigs. Seriously. Not kidding.

Last times shopping has been the main thing in Bangkok but this time we also went to see the Wat Pho temple. It's the oldest and largest temple in Bangkok. It also has the country's largest reclining Buddha which is perhaps the most attractive sight there. In the area is lot to see and first I was so excited to see all the Buddha figures and everything. After one hour I just got bored and thank god the others too. But worth to visit anyway ! 

Buddha, Buddha, Buddha .. And wow, a Buddha

 Later in the evening we went to see the famous Sirocco's SkyBar where the Hangover 2 film was shooted. It was nice to feel and see little bit the luxury life but the prices of the drinks forced us to go somewhere else. So we headed to RCA which is a street full of bars and clubs. We went to Route 66 bar which was really nice and full of locals. Party was so good that we stayed until they literally kicked us out. So definitely can recommend !

Before New Year next days went to just hanging around and shopping. New Year came quickly and we had to say goodbye for my mom and luxury breakfast. Sniff. But thanks to Martta we had a place to stay for the rest of our stay. But New Year: bubbling Prosecco, beutiful dresses, roof top party and beautiful view to see the big fireworks. Everything else was great but have to say that I was little bit disappointed for the fireworks. But let's forgive that as it wasn't actually Thai people's New Year which is in April. But very nice after party in Funky Villa and in some weird parking hall place made sure that the night was perfect.

Bangkok and New Year's Eve

But there wasn't anymore time to party when we went to try wake boarding in Thai Wake Board on our last day in Bangkok. All the others were like professionals. And then there were us .. Well at least the others got something to laugh at. Although it wasn't big succes it was great fun and definitely we will try that again when we are going back to Bangkok ! Hopefully Cambodia and Lao treats us well we are still in one piece..

That's how the professionals do it (Thai Wake Park)