Last days in Oz

Se oli ihan oikeasti edessä. Lento Helsinki-Vantaalle alkoi lähestymään ja päivät hupenemaan. Miten tämä kaikki meni niin nopeasti? Juurihan minä nostin konttini ilmaan kohti Bangkokin lentokenttää ja nyt pitäisi jo valmistautua kotiinpaluuseen. Viimeiset päivät menivätkin sellaisessa usvassa, että näin myöhemmin tätä tekstiä kirjoittaessa ja viikkoa muistellessa, en juurikaan muista mitä tein. Onneksi rakkaaksi ystäväkseni muodostunut digikamera kertoi edes jotain.

It was really soon about to happen. Going back home. How this happened? It was just few days ago when I started my trip and I was nervous little girl heading to Bangkok. Now it was time to prepare myself to trip back home. The last days went just like that and I must admit I don't remember much of them. Luckily my camera reminded me little bit ..

Viimeisinä päivinä minulla ei juurikaan ollut lastenvahtikeikkoja, joten minulla oli aikaa kierrellä ja kaarrella katsomassa viimeisiä nähtävyyksiä. Esimerkiksi tein mielenkiintoisen visiitin Old Melbourne Gaoliin eli vanhaan vankilaan, jossa on mm. kuuluisa australialainen rikollinen Ned Kelly joskus virunut. Tuliaisostokset kävin tekemässä Queen Victoria Marketilla ja aikamoinen kasa niitä sitten tulikin hankittua.

Last days I didn't have to work much so I had plenty of time to go around and see still little bit the city. For example I went to Old Melbourne Gaol which is an old jail and where the notorious Ned Kelly spend his last days. Souvenir shopping I made at the Queen Victoria market and I can tell that I didn't leave there with empty hands.

Old Melbourne Gaol

Old Melbourne Gaol

Luultavasti vaikeinta oli sanoa hyvästit niille ihanille ihmisille, joihin tutustuin neljän kuukauden aikana.  Tulen kaipaamaan kovasti kakkosäitiäni Sharonia ja "pikkuveljeäni" Jamesia Torqayssa, joista tuli kuin toinen perheeni Melbournessa ollessani. Myös nanny-perheeni jäävät lämpimänä muistona mieleeni. Kun taas viimeisenä päivänä en pystynyt juttelemaan kämppisteni kanssa normaalisti, koska aloin melkein joka kerta pillittämään. Onneksi olen kuitenkin matkani aikana oppinut, että maailma on pieni ja ei ikinä arvaa, ketä vielä kohtaa uudestaan.

The hardest thing was probably to say goodbye for the people. I will miss a lot my Aussie mom Sharon and my "baby brother" James who became like a family for me while I stayed in Melbourne. Also my nanny families will always stay in my heart and I will remember them. Last day in Wanda Road was really hard as I couldn't almost talk to my roommates as I always wanted to cry .. But I learned on this trip that the world is small and you never know who you will meet again .. 

TEAM Wanda Rd

Viimeiset hetket viimeisenä päivänä vietin Eureka Towerissa. Eureka Tower on 297 metriä korkea pilvenpiirtäjä, josta pääsee ihastelemaan Melbournen kaupunkia yläilmoista (kustantaa 18,50 AUS dollaria). Onneksi matkaa näköalatasanteelle ei tarvitse itse jaloitella vaan matka taittuu nopsaan hissillä. Muuten nämä kontit olisivatkin jääneet maanpinnalle ! Kokemus oli kuitenkin mielestäni täydellinen päätös Melbournen kokemukselleni. Edessäni aukeni se mahtava kaupunki, johon ihastuin heti ensimmäisinä päivinä. Kaupungin viehättävyys jopa selätti kylmän talven, josta sain melkein koko  ajan kärsiä Melbournessa ollessani. Katsellessani eteeni aukeavaa kaupunkia en voinut uskoa asuneeni kyseisessä kaupungissa neljä kuukautta. Tai että olisin jättämässä sen seuraavana päivänä. Olo oli haikea ja tulihan sieltä taasen pari kyyneltä poskelle. Ne olivat kuitenkin surun ja onnen kyyneleiden väliltä. Olin onnellinen, että olin tullut ja kokenut tämän kaupungin, mutta myös haikea joutuessani jättämään sen taakseni. En kuitenkaan sano hyvästejä Melbournelle vaan näkemiin ja ehkä tavataan taas.

The last moments of the last day I spent at the Eureka Tower. Tower is 297-metre skycraper where you can experience amazing skydeck experience and see the whole city. Thank god you don't have to take the stairs to this place .. Then this girl would have stayed steadily on the ground. But the experience was perfect ending for my stay in Melbourne. This amazing city in which I fell in love immediately opened in front of me. Even the cold winter didn't beat this city and I stubbornly stayed there. When I was looking at Melbourne I couldn't believe I had lived there for four months. Or that I would be leaving it next day. I was feeling sad and again I started to cry little bit .. But those were happy tears also .. I was happy to stay in this amazing city but I was sad to leave it. But Melbourne I won't say goodbye to you. I'll say "See you later, alligator."

Eureka Tower

Melbourne CBD

I <3 MEL

Footy Feaver

 21/7/2012

Paluulippu ostettu. Lahtopaiva on 31.7 ja paivat hupenevat. Silti viela niin useita asioita, joita haluan nahda ja kokea. Ehdottomana ykkosena oli paasta nakemaan footya. Tuota ihmeellista urheilulajia, josta itsellani ei ollut hajuakaan. Laji on kuitenkin suosituin urheilulaji koko maassa ja olin asustanut kyseisen lajin syntypaikassa jo nelja kuukautta, niin oli aika menna paikan paalle ottamaan selvaa, mista kyseisessa lajissa oikein oli kyse. Paikkana tietenkin piti olla Melbourne Cricket Ground (MCG), joka on ehdoton ykkospaikka pelin nakemiseen. MCG on Australian suurin stadion, nayttamo useille ja tarkeimmille urheilutapahtumille ja sita pidetaan "henkisena kotina australialaiselle urheilulle". Yksinkertaisesti, jos haluat menna katsomaan footya, MCG on se paikka.

My return ticket to Finland has been paid. The days are almost over. And still so many things I want to see and do. The absolut number one thing to do was to go see footy. This strange sport which I didn't understand or knew about it at all. Anyway footy is the most popular sport in Australia and I have been living in the birth place of this sport for almost 4 months now so it was time go and see what is it about.The place of course had to be Melbourne Cricket Ground (MCG) which is the definitely the number one place to go see it. MCG is the biggest stadium in Australia and it hosts many big events like AFL finals. It is also referred to be "the spiritual home of Australian sport". Simply MCG is THE place to go and see footy.

Local match : Collingwood vs. Hawthorn

MCG stadium

Olen maininnut kyseisen lajin muutaman kerran aiemmin, mutta kerron viela kerran, mita itse olen saanut naiden neljan kuukauden aikana lajista selville. Footy on australialaisten oma versio jalkapallosta ja huippusuosittua ympari mantereen. Laji on yhdistelma eur. jalkapalloa, amerik. jalkapalloa, rugbya, kasipalloa seka koripalloa. Rugbypallon nakoista pelivalinetta voi kuljettaa potkimalla, heittamalla (handballing) tai sitten kuljettamalla, mutta palloa taytyy talloin pompauttaa aina maan kautta eteenpain kulkiessa kuten koripallossa. Maalin voit tehda potkaisemalla pallon kentan paadyissa olevien paalujen valista. Peli on erittain fyysista ja suojuksista ei ole tietoakaan. Eli jalleen vain uusi versio sille, etta miehet saavat juosta paattomina ympari kenttaa ja taklailla toisiaan. Joka tapauksessa laji on enemman kuin suosittua Australiassa ja tallakin kertaa MCG:lla oli yli 83 000 katsojaa seuraamassa pelia !!! Aikamoinen kokemus likalle, joka on kotoisin 1300 asukkaan kunnasta.


I have mentioned about the sport few times earlier but let I tell you once more what I have found about the sport during these four months. Footy is Australia's own version of football and very popular through the whole country. The sport is mix of soccer, American football, rugby, handball and basketball. The allowed methods to move the ball are kicking, handballing and running with the ball. But for example the player running with the ball must bounce the ball like in basketball. The score can be done by kicking the ball between the goal posts. The game is very physical and there's no word about shields. So just one another game for men to run around th efield and tackle each others. Anyway it's more than popular in Australia and at MCG was more than 83 000 people watching the game !!! Quite an experience for a girl who comes from a town where there are only 1300 people ..

Where all these people come from?

Kun nain suuren stadionin aukeavan edessani ja yleison hurraavan ja kannustavan oman joukkueensa pelaajia, melu oli huikea. Mahtavaa ! Suomessa ei ikina paase kokemaan mitaan tallaista. Suurin stadionimme Helsingin olympiastadion sallii istumapaikat vain 40 000 ihmisille ja koska paikalla ei pelata jaakiekko ne paikat harvoin tayttyvat. Sen lisaksi, etta olin innostunut, minusta tuntui kuin olisin astunut keskelle Harry Potterin maailmaa ja huispausmatsia. Footy-kentta nimittain muistuttaa mielestani kovasti huispauskenttaa ja se kaikki melu ja pauhu rinnalle, niin olin keskella taikamaailman mitteloa. Meno oli muutenkin melko mystista minulle, silla minulle lajin saannot olivat edelleen hepreaa. Onneksi sain kaksi miespuolista irlantilaisherraa seuraksi (tai he suostuivat ottamaan minut mukaansa), jotka avarsivat minulle footymaailman salaisuuksia.

The athmosphere was great when we entered in. Big crowd and everybody were cheering. Awesome. In Finland you can never experience anything like this. For example our biggest stadium in Helsinki have seats for 40 000 people and anyway .. As they don't play ice hockey there the seats get full rarely. Besides that I was excited it also felt like I was in the middle of Harry Potter movie. The field reminded quidditch field and the bir roaring crowd who was wearing their own team's colors .. Also the rules were mystireous for me as I didn't understand them at all. But luckily I got company from two Irish guys (or they let me come to the game with them) and explained little bit the rules for me.

It looks like quidditch field doesn't it?

My Irish escorts

Probably I asked again silly footy question and David thinks ..

Ennakko-odotukset pelillisesti olivat myos kovat. Pelaavat joukkueet Collingwood ja Hawthorn ovat talla hetkella neljan parhan joukkueen joukossa talla hetkella, joten tiukka ja kovatasoinen ottelu olisi pitanyt olla tiedossa. Lisaksi molemmat joukkueet ovat Melbournesta kotoisin, joka takasi kuuman paikallisottelun tunnelman. Ennakkoasettelu ei siis olisi voinut olla parempi. Urheilussa kuitenkaan mikaan ei mene kaavan mukaan ja ei myoskaan talla kertaa. Hawthorn osoitti melko selvasti paremmuutensa talla kertaa ja Collingwood jai melko selvasti jyran alle. Harmin paikka. Olin nimittain sattumalta pukeutunut Collingwoodin mustavalkoisiin savyihin ja sen vuoksi paatin kannattaa kyseista joukkuetta. Tosin, koska en pelista paljoakaan ymmartanyt, hurrasin melkein joka tilanteessa kuin vain oli mahdollista (Collingwoodin tai Hawthornin hyvaksi), joten tappio ei sattunut kovinkaan karvaasti ..

Expectations of the game's quality were also high as the playing teams were in top 4 in the league. So I was waiting for tight and upscale game. Also the both teams are from Melbourne which increased the tension and the ambience. So the preview of the game couldn't have been better. But in sports nothing goes like it should go according the statics and happened also then. Honestly saying Hawthorn kicked Collingwoods ass. Shame as I was kind of supporting Collingwood. I had accidentally choosed black and white shirt and those are Collingwoods colors so I decided to support them. But in the end as I didn't understood much of the game I was cheering almost always (was it good for Hawthorn or Collingwood) so the lost didn't felt too bad ..

Excited Hawthorn fan

I could see more brown and yellow colours that day (Hawthorn's)

Kunnon urheiluhengen mukaisesti hoidimme oman pelimme loppuun asti ja totta kai suuntasimme jalkipeleihin laheiseen baariin The Corneriin. Tassa kohtaa kuitenkin sensuuri iskee ja taman illan lopputulos jaakoon avoimeksi muille ..

In sports the players should always play until the end and also we did that. We had after games in the local bar close to the stadium and .. Well now the censor strices and the end will remain mysterious for everybody else.

Winter and hanging around on the beach, possible? - St. Kilda Beach

16/7/2012

Talla kertaa kuvapainoitteinen postaus ihanan aurinkoisesta paivasta St. Kildan rannalla. Voih, kaipaan sinua kesa.

This time picture loaded post from a sunny day in St. Kilda beach. Oh Summer, I miss you.

Luna Park, St. Kilda

St.Kilda beach

This guy had little bit something to tell us ..

St. Kilda bulevard

And they hit the road again - Great Ocean Road 2/2

14/7/12-16/7/12

Aamu Apollo Bayssa sai hyvan alun, kun aurinko lammitti sateillaan ja saimme infokeskuksessa kuulla, etta laheisella rannalla on bongattu vaeltavia etelanmustavalaita. Aloitimme siis aamumme bongailemalla naita Antarktikalta saapuneita vieraita. Itse nain jo edellisena paivana autosta yhden yksilon ja en malttanut odottaa, etta voisin bongata muutaman lisaa ! Valaat pakenevat Antarktikan kylmaa talvea Australian lampimammille vesille ja palaavat takaisin kevaalla, kun ankara talvi on helpottanut. Paras aika nahda naita mahtavia yksiloita on kesa-elokuussa, mutta valaita on nahty myos jo maaliskuussa ja myohaisimpaan marraskuun paikkeilla. Ilmeisesti onni suosii kulkijaa, silla talla kertaa emme nahneet edes pyrston pilkistavan vedesta, kun oikein yritimme tiirailla.

The morning in Apollo Bay was good as the sun was shining and we heard that the Southern right whales had been spotted from the nearest beach. I was excited as I had already saw one day before and I couldn't wait to see more ! So we started our morning by trying to spot these visitors from Antarctica. Whales come to this coast from Antarctica as they are running a way from the cold weather. They come to Australian coast earliest on March and leave around October-November. It seemed like that I wasn't too lucky as we didn't see even a tail this time .. Better luck next time !

Pitkan autossa istumisen jalkeen oli aika saada vahan liikuntaa ja kontteihin liiketta. Seuraava maaranpaamme oli Otway Flyn kanssallispuisto ja sen pusikoissa sijaitseva Treetop Adventure -kohde. Otway Fly Treetop Adventures tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden paasta kokemaan ja nakemaan sademetsaa korkeammissa sfaareissa. Sademetsan keskelle on rakennettu 600 metrin pituinen teraksinen kavelysilta, joka vie vierailijan korkeimmillaan 47 metriin ja ihastelemaan sademetsaa puiden latvojen tasolta. Kavely muistutti Malesiassa Taman Negaran sademetsassa olevaa Canopy Tree Walkia, jonka teimme Katen kanssa. Jalleen kerran latvuston ylapuolelle nouseminen oli hieno kokemus ja oli upeaa ihastella 47 metrin korkeudessa edessa aukeavaa sademetsaa. Muuten kokemukset poikkesivat taysin toisistaan. Malesiassa sai pyyhkia hikea kostean ja kuuman ilmaston vuoksi vahan valia, kun taas Otwayssa oli parempi pitaa vain pipo paassa ja vauhti ylla, ettei kylma paassyt yllattamaan. Tosin kylman saan vuoksi paikalla ei juuri ollut muita ja saimme nauttia kavelysta rauhassa ja kuulla vain tuulen havinan puiden oksissa. Puiden, joiden ika voidaan laskea vuosisadoissa ja joiden rungot olivat useamman sylin kokoisia ja saivat itseni tuntemaan muurahaiseksi niiden rinnalla. Kavelyn loppupuolella eksyimme pienelle polulle, jossa vastaamme tuli jos monennakoista otusta. Kyseessa oli esihistoriallinen polku, joka esittelee metsassa 280 miljoonaa vuotta sitten asuneita asukkeja. Itse suosin metsissa nykyaan asuvia sopoja porroisia koalakarhuja, kuin naita lisko-otuksia ..

Our legs started to feel numb after sitting long time in the car so it was time get some exercise. Our next destination was Otway Fly national park and Otway Fly Treetop Adventure. Otway Fly Treetop Walk is a 600 metres long walkway made from steel and it's 30 metres off the forest floor and the highest point takes the walker until 47 metres. The walk reminded me from the Canopy Tree Walk which we made with Kate in Taman Negara in Malaysia. Again seeing the forest from the higher ancle was an amazing experience and seeing the whole forest opening in front of your eyes was great like in Taman Negara. Otherwise the experiences were totally different. In Taman Negara I had to wipe sweat off my forehead because of the heat but this time it was better to keep the woolly hat on. In the other hand because of the cold weather there weren't much other people and we could enjoy the walk in peace and hear birds singing on the branches of the trees.Trees which are centuries old and their trunks are so huge I felt like an ant next to them. In the end of the walk we straggled to a smaller path and met some weird little creatures. It was the prehistoric path for the kids which introduces the habitants  who lived in the forest 280 million years earlier. I must say I prefer todays fluffy koala bears than those lizards ..

"Damn that's a big tree .."

Walkway

Otway Fly is cool temperature rainforest so the plantation is little bit different than in "traditional" rainforest

IIK !

Yep, I prefer koalas.

Kavelyn jalkeen kadet tarisi kylmasta ja maha murisi nalasta, joten oli aika pysahtya lounaalle. Ajoimme Beech Forestiin, jossa pysahdyimme The Ridge Cafeen, joka tarjoaa paikallista luomuruokaa (!!). Ravintola on perheyritys ja meita itseasiassa palveli kassalla ihanan suloinen n.10 -vuotias perheen pellavapainen tytar. Ruoka oli mahtavaa ja nakymat ravintolan ikkunasta melkein yhta upeat. Ja kun sisalla viela lammitti puulammitteinen hella .. Olin taysin myyty. Upea paikka. Upea ruoka. Yksinkertaisesti taydellista.

After the walk my hands were shaking because of the cold and my stomach growling of hunger. So it was time to stop for lunch and we drove to Beech Forest where we stopped at the Ridge Cafe. Restaurant offers food made from local organic products. First of all points from the concept ! It's also family run business and actually the family's cute little daughter was serving us at the counter. The food was delicious and the views from the window awesome. And when there was a warm fireplace warming the cold hands .. I was impressed. Great place. Great food. Simply perfect.

Are we in Scotland or South Australia ?

This guy I liked !

Roasted pumpkin, caramellised onion and camembert cheese tart with salad - big YUM !

Syopottelyhetken jalkeen oli aika aloittaa kotimatka kohti Torquayta, missa pysahtyisin yoksi ja sen jalkeen jatkaisin matkaa Melbourneen seuraavana aamuna. Kotimatkaan sisaltyi mutkittelevia ja kapeaakin kapeampi metsateita, upeita rannikkomaisemia Great Ocean Roadia pitkin ajaessamme seka sokerina pohjalla .. Kenguja ! Naimme naita suloisia otuksia Angleseassa. Ensin nakoalapaikan vieressa tienvarressa ja myohemmin useita kymmenia golfkentalla. En tieda, mita kenguruilla mahtoi olla mielessaan. Olikohan niilla swingi hukassa? Se jaakoon arvoitukseksi. Matka kuitenkin saapui paatokseen, kun Torquayssa viettamani yon jalkeen matkasin jalleen bussin ja junan avulla takaisin Melbourneen ja Southern Crossin asemalle. Roadtrip oli paattynyt ja kontit olivat selvinneet ehjina ja onnellisina matkasta jalleen monta kokemusta rikkaampana.

Then it was time to began our home trip first towards Torquay where I would continue next morning to Melbourne. Trip included twisting and narrowest roads ever through the forest, beautiful coast views on the Great Ocean Road and the icing on the cake was .. kangaroos! We saw these cute creatures in Anglesea. First couple close to a viewpoint and then a whole pack on the golf course. I wonder what they did there .. Perhaps they came to practise their swing? You never know .. After spending one night in Torquay I travelled with the bus and train back to Southern Cross Station in Melbourne. The roadtrip had ended happily and I had many new happy memories to remember.

Hi mate !

Two buddies more !

There can't be too many pictures from these cuties ..

Anglesea

Benvenuto a Italia !

13/7/12

Nama kontit ihastuivat maahan nimelta Italia kesalla 2008, kun olimme perheeni kanssa lomamatkalla Sorrentossa. Napoli ja Pompei'in  kulttuurihistorialliset rauniot, kaunis Capri -saari ja maailmankuulu ruoka veivat taman tyton sydamen. Tuon kesan jalkeen olen opiskellut italiaa, ollut toissa Ligurian maakunnassa seka haaveillut omasta talosta, jossain Italian kauniilla viinitiloilla. Mielestani myos ainoaa oikeaa kahvia saa Italiasta tai pizzasta puhumattakaan. En siis ymmarra, kuinka olen saattanut jattaa Melbournen "pikku Italiaksi" kutsutun kaupunginosan, Carltonin, ilman vierailua. Parempi kuitenkin myohaan kuin milloinkaan.

This girl fell in love with Italy summer 2008 when I was on a holiday with my family in Sorrento. Naples, the historical city of Pompeii, beautiful island Capri and the worldfamous food melt my heart. After the summer I have been studying Italian, worked in Liguria and dreamed for house in the middle of the vineyards. Also nowadays I think the only good coffee comes from Italy and not to mention pizza. So I can't understand how i have been able to avoid this "Little Italy" called suburd, Carlton, until now. Well better now or never.

Corretto !

Lygon St.

Carlton sijaitsee vain pari kilometria pohjoiseen Melbournen CBD:sta (Central Business District) ja sen tunnelma on taysin omanlaisensa. Suosituin katu on Lygon St, jonka varrella sijaitsee lukemattomia italialaisia ravintoloita seka gelaterioita, jotka tarjoavat mahdollisimman autenttisen italialaisen jaatelokokemuksen. Kaduilla kavellessa voit myos huomata Ferrari-tuotteita myyvan kaupan, italialaisia deli-ruokakauppoja seka useita italialaista kahvia tarjoavia kahviloita. Itse pysahdyin cappucinolle ja lukemaan paivan lehtea eraaseen kahvilaan. Samalla kun siemailin kahviani ihmettelin kiireisten melbournelaisten elamaa tai yritin salakuunnella italialaisten pappojen keskustelua, joka kaytiin heidan kotikielella. Ilmeisesti keskustelu koski menneita jalkapallon EM-kisoja, mutta ilmeisesti pieni petraus olisi tarpeen omissa italian kielen opinnoissani.

Carlton is only 2 km North from Melbourne's CBD but the athmophere is totally different. On the busy Lygon St are lot of Italian restaurants and gelaterias which offer authentic Italian food experiences. There are also a shop which sells Ferrari products, Italian deli-shops and many cafes where you can enjoy the good and one and only Italian espresso. I stopped for a cappucino in one of these places. When I was sipping my coffee I followed the busy Melbournians and tried to eavesdrop what the old Italian men were talking about in Italian. Looks like I have to practice my Italian little bit but they were talking something about the soccer's European Championships.

Deli-shop

Carlton Espresso - cafe where I went

There are no bad baristas in Melbourne and no bad coffee in Carlton

Carlton Espresso's chef making bread

Carltonin kaupunginosa on suosittu opiskelijoiden keskuudessa, silla alueella sijaitsevat University of Melbourne seka teknillinen yliopisto RMIT University. Kuulin, etta alue olisi suosittu nuorten keskuudessa ja monet ravintolat tyollistavat reissaajia hyvin. Arvatkaa vaan, miettivatko nama kontit, etta oliko Caulfieldin juutalaislahio sittenkaan se minun paikkani, kun tarjolla on tama espressokahvin tuoksuinen asuinalue ! 

As the University of Melbourne and the RMIT University are situated in Carlton the area is also very popular among students and other younger people. Also the many restaurants and cafes employ backpackers quite well. Just guess was I thinking that was the Caulfield's Jewish suburb my place when I could have lived and worked in "Little Italy"?

Beginning of Lygon St.

It doesn't matter where in the world you're - there always must be atleast one Irish Pub !

Espressohoyryjen jalkeen suuntasin kavelylle Carlton Gardensiin, missa sijaitsevat kaksi suosittua nahtavyytta: ulkomuodoltaan erittain moderni Melbourn Museum seka Royal Exhibition Building, joka kuuluu UNESCOn maailmanperintolistalle ja huokuu historian havinaa. Nama kaksi taysin erilaista nayttelykeskusta olivat kuitenkin molemmat vaikuttavannakoisia iltavalaistuksessaan.

After my nice afternoon espresso-tea I went for a walk to Carlton Gardens where are two popular sights: the modern Melbourne Museum and Royal Exhibition Building which has been awarded with UNESCO's Wolrd Heritage status. These two totally different exhibition buildings were anyway very imposing.

Melbourne Museum

Melbourne Museum

Royal Exhibition Centre

Royal Exhibition Centre

Carlton Gardens

Carlton Gardensista jatkoin matkaani kohti CBD:ta ja huomasin, etta oli perjantai ja alkuilta. Ihmisvirta valloitti Melbournen kaupungin kadut ja ihmiset kiiruhtivat paikoista toiseen. Katselin vastaantulijoita, jotka kiiruhtivat kenties illalliselle ystaviensa kanssa tai kotiin aloittamaan viikonlopun viettoaan. Kotimatkalla ratikassa arvuuttelin eri ihmisten suunnitelmia ja millaisia elamia he elavat. Pukuun pukeutunut virallisen oloinen mies astui sisaan lentomatkalaukun kanssa. Selvasti palaamassa tyomatkalta kenties toiselta puolen Australiaa. Eloisa nuorisojoukko oli luultavasti menossa Chapel St. viettamaan iltaa paikallisessa kuppilassa (sivuhuomautus: he muuten pysahtyivat Chapel St. pysakilla). Vanha intialaisennakoinen nainen kantoi mukanaan useita ruokakauppakasseja. Ehkapa suuri perheillallinen tulossa viikonloppuna? Yksi ratikka taynna niin monta tarinaa ja niin monta arvoitusta. Minkakohanlaisen tarinan he kuvittelivat minulle?

From Carlton Gardens I continued my walk to CBD and I noticed that it was Friday and early evening. People were everywhere and they were hurrying from place to another. I was watching the passers by who were perhaps going for a dinner with their friends or home after a long work day. At the tram I was playing this game where I tried to guess people's plans and what kind of lives they lived. A man dressed on a suit entered in the tram and he had a small travel case wiht him. Perhaps coming home from a businesstrip from Darwin? Laughing and noisy group of 20 something people were probably going out and meet some friends at Chapel St. (where they btw stopped). Old lady who looked little bit Indian was carrying shopping bags filled with food. Looks like family is coming for a visit. One tram full of so many stories and puzzles. I wonder what kind of story the others would imagine for me?