Turtle island going wild

(14/12/11 - 18/12/11)

Epamukavaa, kallista ja aikaavievaa. Sita on lauttamatkat Thaimaassa. Lauttamme Koh Phanganilta Koh Taolle kustansi 400 B ja vei aikaa n.1,5 - 2 h. Meno oli mukavan pomppuista ja heiluvaista. Loppupeleissa paasimme onnellisesti Taolle ja satamassa odotti tuttu vanha naky: viisimiljoonaa resorttien tai muiden yhtioiden taksikuskeja oli huutamassa 'want a taxi want a taxi?'. Nama kannattaa ohittaa ja painua vain suoraan eteenpain. Jos haluat majoittua saaren suosituimmalla ja pisimmalla rannalla Long beachilla (Sairee beach), voit kavella sinne helposti satamasta 15 minuutissa.

Happy to be back in Tao

Majoitukseksi loysimme saman paikan, jossa majoitun viimeksi lokakuussakin Miikan ja Juhon kanssa. Hauska sattuma oli viela se, etta Juho ja hanen kaverit olivat myos Taolla ja elelivat viereisessa bungalowissa. Taolla huomaa Etela-Thaimaassa vallitsevat korkeat hinnat seka high seasonin vaikutuksen. Hinnat olivat nousseet viime vierailusta ja majoitukset olivat enemman taynna. Hinnat pyorivat 500 B ylospain Long Beachilla kahden hengen bungalowissa. Itse en Island diversin yhteydessa olevia bungaloweja (2 henk./500 B) suosittele. Sain siella kokea, milta tuntuu pesta itsensa vessan lattialla kyykkien kasisuihkun kanssa. Vetta ei siis ainakaan liikaa tullut. Vaikka saarella oli selvasti popula lisaantynyt, niin liian piukkaa ei kuitenkaan ollut ja majapaikan loysi melko helposti. Yoelama selvsti vilkastuu myos joulukuussa ja nytkin jokaiselle illalle jaeltiin flyereita bileista ja ilmaisista drinksuista. Houkutus oli kova ja parina iltana kontit olivatkin kuluttamassa Long beachin rantahietikkoa ja baarien tanssilattiaa. Suurimmat ja omasta mielesta parhaimmat pileet loytyivat Sairee Villagen lahella olevasta rantabaarista nimelta Lotus ja Long beachilla olevasta Fishbowlista. Molemmissa paikoissa hiki virtasi ja jalat tamppasivat kovasti.

Ensimmaisen paivan vietimme saarella taysin rannalla makoillen ja nauttien Koh Phanganilla paossa olleesta auringosta. Vierailumme aikana vesi oli todella korkealla ja rantahiekkaa ei juurikaan nakynyt, joten rannat olivat aika piukassa ihmisia. Parina muuna paivana ajelimme pitkin saarta skootterien kanssa. Muistelin aiemmasta vierailusta, etta tiet Taolla olisivat huonot, mutta en muistanut niiden muistuttaneen paikoittain sotatannerta. Tiet ovat makisia, mutkaisia, hiekkateita, sorateita, kuoppateita ja melkein ihan mita vain voi olla. Ensikertalaisille en siis suosittelisi saarella ajelua, mutta muuten riittaa, etta on vahan varovaisempi. Jos minakin (skootterilla kauppaan sisaan ajava superkuski) pystyn ajelemaan saarella, pystyy siihen moni muukin.

Erityisesti suosittelen Shark Bayhin menoa, missa vesi nayttaa niin kirkkaalta ja houkuttelevalta ja olen kuullut, etta vedenalainen maailma pitaisi myos olla todella hienoa. Valitettavasti nalkatilanne ja aikainen auringonlasku vesittivat snorklaussuunnitelmat kyseisessa paikassa. Ensi kerralla sitten ! Nalkatilanteemme korjannut rafla onneksi tarjosii Shark Baysta upeat nakymat ylailmoissa, joka ruokki myos sitten esteettista nalkaa. Kaiken neljan paivan juhlinnan, skootteriajelun, shoppailun ja syomisen jalkeen huomasi jalleen, kuinka aika vaan kului ja oli taas aika pakata kimpsut ja kampsut ja suunnata edemmas pohjoiseen ja suureen cityyn ...

looking views at Shark Point

Uncomfortables, slows and expensives. That's what ferry travels are in Thailand. You could see from people's faces that they wished to be somewhere else. And when you got out of the ferry the familiar scene waited for you: five million (okay, perhaps little bit less) taxi drivers shouting 'where you go where you go' or ' want a taxi want a taxi'. We just ran through and walked to the most popular beach, Sairee beach. It took only about 15 mins and it's so easy to walk.

Last time I visited Koh Tao in October and it wasn't the high season. Now I could notice the difference really: more bars open, more people, more parties, places were more expensive .. Actually which surprised me most was the nightlife. In October it was much more quiet but now you could party like a maniac every single night. Actually you just can't stay at the island without partying. Or at least I couldn't ..

But dear readers, don't understand wrong. We did also something else than danced and suffered from hangover: Our old friend sun, who had been missing, also appeared and we spent one day just laying on the beach. We also rent bikes again and drove around the island. Especially I can recommend Shark Bay in southern part of the island. It's very beautiful and the snorkling there should be good. We went to eat this very nice place which had a great views to the bay and scenery was amazing. And again I have to mention about my favorite thing here: the roads. I could remember that the roads in Koh Tao were afwul but I didn't remember that they were .. Well, I wouldn't call them roads anyway. The roads had more holes than the italian Giorgio has in his cheese.

But again the days went too quickly and it was time again to pack our stuff and head off to the big city in North ..

Skootteriajeluja Ao Khanomissa

Päivät kuluivat nopsaan Koh Taolla ja hetken jopa mietin, että viettäisikö saarella parisen viikkoa. Mieli ei osannut päättää, minne päin seuraavaksi menisi ja saarella kiertely osoitti sen kätkevän monia kivoja ja rauhaisia poukamia, jossa mieli lepää. Nokkaa kuitenkin kuumotti (kirjaimellisesti, on meinaan nenänpää saanut aurinkoa!) lähteä uusiin maisemiin ja onneksi tuli otettua yhteyttä Nooraan ja Juusoon (pariskunta, johon tutustuin Berliinin lentokentällä). He ehdottivat, että tulisin Khanomiin, missä he parhaillaan olivat. Upea paikka kuulemma ja halpa. No ei siinä mitään, sinne siis !  Lonely Planet ei paikasta muuta kertonut, kuin sen sijainnin, mutta Nooran vakuuttelut riittivät. Ostin lipun maanantaiaamun lautalle, joka alunperin oli menossa Surathaniin. Oli muuten sellaista selvittämistä, miten tänne pääsisi, kun mitään jatkoyhteyksiä ei tuntunut olevan. Yksikin firma ei ollut kuullutkaan Khanomista, mutta pian olivat kuitenkin 750 bahtilla viemässä sinne. Sanoisinko, että mielenkiintoista !

Maanantaina sitten viimeisen yhteisen aamupalan Andreaksen  ja Tiinan kanssa syötyäni matka jatkui kohti Khanomia. Khanomiin tieni vie lautta, joka matkaa Phanganin ja Samuin kautta Don Sakiin, josta muut matkalaiset jatkavat kohti Surathania, mutta itse lähden Khanomiin. Järjestelyjen piti olla paremmin kuin kunnossa, koska yöpaikka löytyi Nooran ja Juuson sohvalta ja Juuso lupasi kyyditä skootterin takana Don Sakin satamasta Khanomiin, mutta eihän se tietenkään niin helposti sujunut. Lautta jätti minut eri satamaan, kuin Noora ja Juuso luulivat ja sitten vain ihmeteltiin hetki, että mitäs nyt. Juusolla ja itsellä ei ollut tietoa, missä olen ja ei oikein paikallisillakaan. Heidän ystävällisyyden vuoksi olin kuitenkin pian istumassa paikallisen papparaisen skootterin takana menossa oikeaan satamaan. Tai matkalla vain toivoin, että se olisi oikea, koska kielimuurin vuoksi en ollut aivan varma. Huokasin kuitenkin helpotuksesta, kun Juuso morjesteli sataman parkkipaikalla.

Pian sain huokaista lisää, mutta tällä kertaa hämmästyksestä: maisemat matkalla olivat huikeat ja söin varmaan itikoita miljoonan hämmästellessäni monttu auki maisemia skootterin takana. Seuraavaksi sain hämmästyä Nooran ja Juuson Condo-asumuksen tiloja ja siihen kuuluvaa allasta, josta on näkymä merelle. Mikä lukaali ! Matkan aikana oli pikku nälkä tullut kylään ja suuntasimme seuraavaksi viereiseen rantabaariin, CC Beach Bar, jonka väki on yliystävällistä ja tuntevat Nooran ja Juuson ennestään. Kevätrullien karkotettua nälkäni voin vain hymyillä ja katsella merta baarin yläpuolelle rakennetusta majasta. Paikan omistavalta Charlielta sain vuokrattua skootterin, jolla teimmekin heti seuraavana päivänä pienen ajeluretken ympäri ämpäri Khanomia.

Päivä aloitettiin tietenkin aamu-uinnilla altaassa ja muuten vain leppoisasti aamupalaa syöden. Sen jälkeen suuntasimme kauppaan hakemaan juomia päivän skootteriretkeä varten. Teiniajat tulivat mieleen, kun Spy-pullot (paikallisia Breezereitä) kilisivät skootterin kyydissä. Sen jälkeen lähdimme CC Beach Barin kokin Vesan mukana torille, missä näki sitten kaikkea mahdollista. Tarjolla oli hai-kalaa, rapuja, kuivattuja torakoita, hedelmiä ja vaikka mitä ! Sen jälkeen kävimme syömässä lounasta Vesan suosittelemassa kalaravintolassa. Paikka oli upea ja ruokakin olisi varmasti ollut hyvää, mutta valitettavasti kasvisyöjän perusongelma astui kuvioihin ja tilaamani merileväkeiton sekaan oli eksynyt muutama lonkero ja katka. Onneksi paljas riisikin täyttää tämän pikku masun.

Yksi rannoista, joille skootterimatkalla pysähdyttiin

Lounaan jälkeen ajeltiin ympäriinsä ja pysähdyttiin nauttimaan kyytijuomiamme. Skoottereilla ajelu on täällä muuten aivan mahtava ja hauska matkustustapa ! Vaikka kypärä keikkuukin takaraivolla ja välillä saa väistellä teillä juoksentelevia kulkukoiria. Lehmää ei ole sentään eksynyt vielä tielle, vaikka nekin täällä saavat liikkua vapaasti ja ovat liikenteen ongelmana niin kuin meillä peurat koto Suomessa. Illan hämärtyessä oli taas aika eksyä CC:lle. Paikan Sangsom-bucketit (viskiä ja manao-soodaa) koituivat meikäläisen kohtaloksi ja ilta päättyi lyhyeen.


Keskiiviikkona oli tarkoitus ottaa rauhassa edeltävän illan juhlinnan jälkeen, mutta pian huomasimmekin, että olimme kipuamassa keskellä viidakkoa vesiputoukselle ilman vesipulloja mukana. Päästyämme paikanpäälle ja pulahdettuamme putouksen viileään veteen paha olo unohtui hetkessä. Maisemat olivat kauniit ja tuli taas sellainen olo, että voisin joka vuosi tehdä tällaisen karkuretken Suomen talvesta .. Luonto on kyllä täällä uskomattoman kaunista ja turismi ei vielä paikalliseen kylään ole ehtinyt, niin paikan autenttisuus myös ihastuttaa. Esimerkiksi käymällämme vesiputouksella ei näkynyt ristinsielua täällä, mutta jos kyseinen paikka olisi jossain muualla niin varmasti paikalla olisi pörrännyt muutama brittituristi myös. Vesiputousretken jälkeen pääsimme nauttimaan Vesan kokkauksista CC:llä ja voin sanoa, että en paljon parempaa kasvishampparia ole saanut ! Eämä on makiaa Khanomissa siis monella tavalla ja tätä jatkuu ainakin tämän viikon lopulle. Nam.

Noora ja Juuso patikoimassa

Maisemaa vesiputoukselta

Oripäästä on pitkä matka Koh Taolle

Rantahiekkaa Koh Taolla

Istun aamupalalla viereisessä baarissa. Edessäni on ihana hedelmä-muro-aamupala ja orangeshake. Edessäni on näkymä valkohiekkaiselle rannalle ja merelle, jossa on kirkasta sinistä vettä. Aurinko paistaa ja lämmittää paljaita varpaitani ja päälläni on vain kevyt kesämekko. En voi uskoa tätä .. Tätä se nyt on.

Reilu viikko sitten sain pukea aamuisin viisi paitaa päällekkäin, jotta tarkenin polkupyörämatkan kotoa koululle. Aamupalaani ei kuulunut tuoreista appelsiineista tehty juoma vaan sen tarjosi marli tetrapakkauksestaan. Viikossa on ehtinyt olosuhteiden lisäksi ehtinyt tapahtua vaikka mitä ! Esimerkiksi matkan alkuun sain sisällytettyä draamaa, kun en ollut varannut Thaimaaseen lähtiessäni lentoa Thaimaan ulkopuolelle. Viisumia ei ollut niin ei muuta kuin paniikissa ostamaan lentoa jonnekin päin maailmaa. AirAsian kautta varasin lennon Bangkokista Kuala Lumpuriin. Semmoista shoppailua alle 25 min. lentokentällä!

Matka onneksi jatkui hieman paremmin. Berliinissä tutustuin neljään suomalaiseen, kahteen poikaan ja pariskuntaan, joiden kanssa vietin ensimmäisen päivän Bangkokissa. Pariskunta lähti samana iltana jo jatkamaan matkaa, mutta poikien kanssa yövyimme Bangkokissa. Bangkokista jäi käteen yöelämä, Samsong-bucket, Tuk Tukit sekä ihmismassa. Alunperin minun oli tarkoitus yöpyä Bangkokissa kaksi yötä. Seuraavana päivänä päätimme kuitenkin jo lähteä kohti Koh Taota, koska kaikkia houkutti ranta ja löhöily. But I'll be back Bangkok !

Matkasimme yöbusilla Chumphoniin, mistä otimme lautan Koh Taolle. Ensin yöbussissa luulimme, että arpanalli napsahti meille ja saimme jokainen oman penkin, mutta parin tunnin kuluttua (juuri kun olin saanut unenpäästä kiinni) auto pakattiin täyteen ihmisiä ja loppumatka menikin sitten tiiviimmissä tunnelmissa ! Koh Taolle päästyämme alkoi sitten kyllä Katia hymyilyttää .. Valkoinen ranta ja sininen vesi tervehti meitä. Tätä on odotettu !

Oripään lahna matkalla sukellukselle

Kelit Koh Taolla ovat viikon aikana vaihdelleet paljon ja aurinkoa ei ole ihan joka päivälle riittänyt. Se ei ole kuitenkaan haitannut itseä niin paljon, koska suurimman osan ajasta on tullut vietettyä veden alla tai märissä tunnelmissa joka tapauksessa. Koh Taon saari on erikoistunut sukellusharrastukseen ja itsekin päätin suorittaa OPW:n (Open Water Diver) täällä. Saarelta löytyy suomalainen yritys, Koh Tao Divers, jossa suoritin kurssin. Koh Tao Diversin tiimi on todella ystävällinen ja itse pidin kurssista todella paljon. Sukelluskokemukset ovat olleet aivan mahtavia ja vedenalainen elämä on jotain niin uskomatonta ! Eli kaikki, joita vähänkin kiinnostaa niin kokeilkaa ihmeessä ! Jos tällainen oripään matalanveden lahnakin uskaltaa ja osaa niin siitä vaan kokeilemaan ehdottomasti. Itse sain eilen todistuksen ja kävimme suomalaisten kurssikaverien kanssa asian kunniaksi pizzalla juhlimassa kokemusta. Voin siis sanoa olevani virallinen merenneito tällä hetkellä !

Seuraava kysymys onkin .. Minne tuuli kuljettaa seuraavaksi?