maanantai 28. marraskuuta 2011

All the roads take you to Khanom

Pienten edestakaisin hyppelyjen ja pitkien bussimatkojen jalkeen tie kavi jalleen Khanomiin. Ja nyt elamme siis marraskuun alkua (paivitys kulkee vahan hitaammin kuten Katin kontitkin). Bussimatka Phuketista Surat Thaniin kustansi 180 bht ja vei 6 tuntia. Pieni pelko iski takamukseen, etta en enaa Surat Thanista saisi minivania Khanomiin, mutta pelko oli onneksi turha. Viela kuuden aikaan illalla sain 100 bht kyydin Khanomiin. Minivan kyyti olikin oma kokemuksensa. Auto oli erittain siisti ja hyvakuntoinen, mutta matkustustapa oli mielenkiintoinen. Auto niin tayteen ihmisia kuin mahdollista ja muutakin ostostavaraa. Sitten matkalla heitetaan autoon sisaan ja autosta ulos ihmisia ja tavaroita missa ja miten sattuu.

Tunnin ajomatkan jalkeen autosta alkoi nakya tuttuja maisemia. Tuntui, kuin olisi palannut kotiin. Khanomissa arki jalleen tayttyi milloin mistakin tekemisesta. Sisainen wannabe-pratkatytto paasi myos jalleen ajelulle Khanom Ridersien kanssa ja kerrankin ilman, etta sade hyokkasi paalle. Martan ja Nooran kanssa valloitimme pari beachia silla valin, kun pojat olivat shoppailemassa Surat Thanissa. Tietenkin paiviin kuului myos altaalla ja CC:lla hengailu. Ja eihan Khanom olisi mitaan ilman toista blondia Katia: myos pitkaan odotettu ja kaivattu matkakumppanini Kati saapui siis Khanomiin. Martan kanssa ajattelimme, etta Kati tarvitsee kahden paivan matkustamisen jalkeen rentouttavan laskun Thaimaaseen ja paatimme vieda Katin mukanamme Koh Phanganille Full Moon partyihin.
Life's a beach at Khanom


Koh Phanganin saari sijaitsee Koh Taon ja Samuin valissa ja saari on kuuluisa Full Moon partyistaan, jotka jarjestetaan joka kuukausi taydenkuun aikaan. Silloin saari tayttyy pullolleen lansimaisista turisteista, joiden tarkoituksena on juoda itsensa mahdollisimman tayteen Sangsomia tai sienipirteloita. Nyt ei siis puhuta kanttarellipirteloista. Meno olikin sen mukaista ja voin sanoa, etta paikalle ei kannata saapua ellei itsekin ole juhlatuulella. Juhlahumussa tuppaa myos usein tapahtumaan milloin mitakin ja saimme kuulla pelottelutarinoita ryostetyksi tulemisesta ja huumaamisesta. Taman vuoksi pakkasimme mukaan vain tarvittavan maaran rahaa ja kannykat ja tarkoituksena oli palata heti ensimmaisella aamulautalla takaisin Khanomiin. Majoituskin oli takataskussa hoidettuna kiitos Langkawin tuttujen, jotka asustivat jo saarella. Saarelle saavuttuamme naimme jo heti mista oli kyse: krapulaisia, humalaisia, neonvarisiin poksyihin ja hikipantoihin pukeutuneita ihmisia ja bucketmyyjia joka kulmassa. Thaimaan ruotsinlaiva ohoi ! Meno oli kuitenkin mahtavaa ja kokemuksena ainutlaatuinen. Harvoin on tullut juhlittua tuhansien ihmisien kanssa rannalla aamunkoittoon saakka. Jollet itse satu Koh Phanganille juuri Full Moonien aikaan ei hataa, saarella jarjestetaan Black Moonit, Half Moonit, Jungle partyja jne. Eli ainakin jotkin juhlinnat osuvat kohdallesi.

Phanganista selvittyamme ja palattuamme Khanomiin alkoi jalleen hiljainen arki. Ihanaa. Saimme myos seuraavana paivana Khanomiin kaappaamamme hollantilaisvahvistuksen ja asunnostamme muodostui oikea kommuuni: 6 ihmista kaksiossa. Hinta oli ainakin huokea, kun maksoimme alle 4 e per yo kukin. Kotiin tullessa ei varmaan enaa edes osaa nukkua yksin omassa asunnossaan. Viimeiset paivat Khanomissa olivat saan puolesta epavakaisia ja pelkasimme vesiputousretkemme vesittyvan. Kati ja Fabio (hollantilaisvahvistus) eivat olleet nahneet viela Khanomista juuri muuta kuin lukaalimme altaan ja CC barin. Nahtavyyksia nekin, mutta olisi se mukava muutakin nayttaa kun Khanomista todellakin loytyy monenmoista kaunista nahtavaa. Aurinko kuitenkin loppujen lopuksi saapui ja retkikuntamme paasi matkaan. Pitkan viidakkovaelluksen, kaarmeiden tappamisen ja alkuasukkaiden taltuttamisen jalkeen saavuimme vesiputoukselle ja kokemus oli upea. Parempi kuin ensikaynnillani Khanomissa ! Ja kun kokemukseen liitetaan viela eksyminen viidakkoon niin eihan retki voinut olla kuin onnistunut.

After travelling around South Thailand in the end I went back to Khanom. I met some friends again there and I was really happy to go as I feel like home there and there is always something to do: Riding with Khanom Riders, going to beaches where there is no one, seeing amazingly beautiful waterfalls and eating in different places delicious and totally different food than at home. We also had a very nice group and actually in some point there were even 6 people in our apartment (5 finnish and one dutch, I can't still understand how he survived in the middle of Finns). But we had great time and lots of fun ! I think so .. Hopefully he still likes Finns ..

One day we went to the waterfalls which were so beautiful and the waterfalls at Langkawi were nothing compared to that. There was no one and so much water everywhere. In the end we got little bit exctiment as we got lost (yes people can get lost in Khanom) but after wondering in the jungle for one hour we found our bikes ! Trip saved !

In the between me, Martta and Kati went to see the Full Moon Party at Koh Phangan. It's this huge party at the island between Koh Tao and Koh Samui. We had heard so much stories about this place and these parties so we didn't know what to believe. We had heard good and bad stories. We survived without getting robbed or drugged and had great time. Only problem was that how we could take the neon paint out of our skin and clothes.

After nice time in Khanom and Phangan it was time to move again. It was time to go to the west coast. East coast , we'll be back !



Waterfall from Khanom

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

The last post from Malaysia

Fisherman village - Langkawi
Torstaiaamuna 28.10 koitti aika sanoa hyvastit Perhentian saarille. Aamiaisella kuitenkin odotti iloinen yllatys kun Toon ja Nick olivat aamiaisella laukut pakattuina ja myos lahdossa KL:n. Ei muuta kuin rotit naamaan ja reput paattiin ja Kuala Besutiin. Kuala Besutissa jouduimme odottamaan 8 tuntia bussin lahtoa. Herkkua. Tosin aika sujui ihmeen sukkelaan lounastaessa, rannalla hengaillessa ja kavimme myos paikallisella torilla, jossa myytiin mita ihmeellisempia herkkuja. Pojat maisteli useampia erilaisia herkkuja, kun taas omaan herkkukoriin eksyi jonkinlaista maissipannukakkua, jonka valissa oli murskattuja pahkinoita ja sokeria. Namia ! Odottelujen jalkeen puoli yhdeksalta illalla matkamme KL:n alkoi. Matka sujui ongelmitta, vaikka bussikin meni ja teki tenat, mutta samantien loytyi toinen bussi paikkaamaan tilanteen. Huh.

Long beach - Langkawi

KL:n saavuttua alkoikin sitten suunnittelu. Sunnuntaina oli tarkoitus hypata taas AirAsian kyytiin ja lentaa Bangkokiin ja vastaanottamaan toinen Kati mukaan reissuun. Tulvat olivat kuitenkin pahentuneet kaupungissa sen verran, etta oli aika ottaa plan B kayttoon. Ja sellaistahan ei tietenkaan ollut, joten .. Mietintamyssy kayttoon ! Matkatoimistoissa juoksentelun ja netissa selailun jalkeen AirAsia kuittasi melkein koko summan creditina AirAsia tililleni ja lento peruutettiin. Uusi suunnitelmakin alkoi olla tehtyna ja ennen kuin tajusinkaan oli lennot Langkawille varattuna. Matkaseurana Jeremy Montrealista. Kahden yon jalkeen KL:ssa oli aika hyvastella Belgian pojat ja ottaa suunta seuraavalle saarelle.

Nopeana infona niille, jotka matkustavat KL:n keskustasta LCCT-kentalle, josta AirAsian lennot useimmiten lentaa: halvin tapa on ottaa metro KL Sentral asemalle ja sielta lentokenttabussi kentalle. Aikaa menee noin parisen tuntia, riippuen tietenkin siita, kuinka kaukana KL Sentralista asuu. Hintaa Pasar Senin asemalta lentokentalle tuli RM 9, kun taksin ottaminen maksaa helposti RM 40 eteenpain. Halpaa siis ! Varaa vain aikaa.



Lento Langkawille ei kestanyt kuin tunnin verran. Lentokentalta oli otettava taksi, koska saarella ei busseja ole. Heti oikeastaan tama seikka paljastaa, mika koko saaren ideana on: rahastaa sinne tulevia turisteja. Langkai on hyvien rantojensa vuoksi suosituimpia lomakohteita ja kaikki saarella on duty freeta, joten voitte vain kuvitella mita se tarkoittaa. Taksi saaren suosituimmalle ja majoitukseltaan halvimmalle saarelle ei ollut kuitenkaan kuin RM 18 ja se jaettuna kahden matkustajan kesken niin hintaa ei juurikaan tullut. Langkawin paaranta on Cenang Beach, jonka hiekkaranta on 2 km pitka. Ranta on hienoa valkoista hiekkaa, mutta siihen melkein omasta mielestani sen tarjonta loppuu. Itselleni ranta tuo mieleen minka tahansa turistirannan. Ehdoton suosikkini rannalla kuitenkin oli rantabaari Babylon, joka on monien reppureissaajien suosiossa. Live-musiikkia ja hyva tunnelma ja vitsit mika ulkoasua paikalla ! Ihana puunrungoista kyhatty rantabaari. Tsekatkaa, jos ootte paikanpaalla.
Babylon
Majoituspaikkana toimi Rainbow Lodge, n.3 min kavely rannasta poispain. Lahistolla on useita muitakin hostelleja, joten tarjontaa lahistolla riittaa. Dorm-majoitus kustansi RM 15 yo ja paalle vuokrattiin viela skootteri niin paivittain kustannuksia n. RM 25 ( 6 euroa ). Ja sitten ei muuta kuin ajelemaan ! Parhaat puolet Langkawista nakeekin skootterin avulla, ellei sitten omat mielenkiinnon kohteet lomalla ole vaaleanpunaiset brittituristit, jotka potevat krapulaansa rannalla. Ihan mukavaa heidankin bongaaminen on varmasti. Meidan mielenkiinto kuitenkin kiinnittyi buddha- ja hindutemppeleihin seka niiden lahella sijaitsevaan vesiputoukseen. Temppelit eivat vakuuttaneet, kenties pienen kokonsa vuoksi, mutta vesiputous oli nakyna kaunis. Myohemmin kavimme katsastamassa myos suuremman vesiputouksen Telaga Tujuhin ( Seven Wells ). Paikanpaalla harrastimme vesiliukuilua ja hyppelya kivilta, joten ehdottomasti simmarit mukaan ! Muuten jaat harmittelemaan rantakivikolle, kuten monet joutuivat tekemaan.
JUMP ! - Telaga Tujuh
Telaga Tujuhia suosittelen siis todellakin, kuten kuvasta nakyy: hauskaa oli ! Tosin paikka vaatii skoottereilta ja autolta pysakointimaksun ja paikalla on varmasti muitakin ihmisia, mutta varmasti yksi saaren must-paikkoja nahda. Saarella on myos useita paikkoja, joissa jarjestetaan toreja ja joka viikonpaivalle on oma tori ja paikka. Viisi paivaa saarella kului kuitenkin ihmeen nopeaan tutustuessa uusiin ihmisiin. Taytta tyrmaysta Langkawi ei saa, silla etsimalla paikan helmet saat varmasti ajan kulumaan.

Marraskuun alussa alkoi kuitenkin siis mitta tayttymaan ja oli aika suunnata takaisin Thaimaan puolelle. Oma reitti sujui nain: taksi Langkawin satamalle, lautta Satuniin Thaimaan puolelle ja sielta kuljetus eteenpain. Satunin satama on taas taynna matkatoimiston ihmisia, jotka pyrkivat huijaamaan ihmisilta rahat. Haipykaa sielta kaupungin bussiasemalle ja sitten eteenpain. Sain itse tingattua matkatoimiston ihmisilta bussimatkan Phuketiin 500 bht:lla (alkup. 750 bht), mutta silti jai huijauksen maku suuhun.

Matka bussilla Phuketiin kesti n.8 tai 9 tuntia ja olin paikalla vasta yhdeksan aikaan illalla. Onneksi vanhat tutut Juho ja Miika majoittivat minut ja ei tarvinnut etsia majoitusta. Mutta miksi ihmeessa Phuketiin? Sanotaanko, etta taustalla oli monet erilaiset jarjestelyt ja loppujen lopuksi syyksi koitui Nooran uuden lapparin noutaminen Khanomiin. Lapparin nouto olikin jalleen yksi seikkailu: moottoripyora taksin kanssa ajelua keskella Phuketin keskustaa, 1200 euron Macin lappari sylissa .. Onneksi Noora ei tise ollut nakemassa tata ! Mutta ihmeen kaupalla kaikki sujui hyvin ja pian istuin bussissa kohti Surat Thania ja sen jalkeen jalleen kohti Khanomia. Mita siella sitten tapahtui? Minne kontit astelivat? Kastuivatko ne? Pian saatte tietaa ..

It started to be the time to leave Perhentian Islands and go back to KL and catch my floght to Bangkok. When I went to have breakfast for the last time at Mama's place I was surprised: my belgium friends would join me and come with me to KL. Cool ! In KL I heard that the fluds in Bangkok were so bad that there wasn't no point to go there. So I had to invent a plan B ..

I met at my guesthouse a new Jeremy who wanted to go Langkawi and so I decided to join him. Cancelled my flight to Bangkok and booked flight to Langkawi. Easy and simple ! Beach and sun again ! Shame that there were also something else ... The beach was full of tourists and tourist shops. Langkawi is duty free island so you can imagine that in the country where alcohol is very expensive and hard to get what that affects .. Pink coloured tourists suffering from hangover on the beach. 

But what you can do or what we did on the island? Rent the bike. We saw nice temples, beautiful waterfalls and fishermen villages. For example the Seven wells waterfall was really nice as you can swim and slide down there and jump into the water (check the pics!). In the evenings the place called Babylon on the Long beach was really nice place to relax and a have drink and listen to some music. Sometimes they play live reggae music. So perhaps Langkawi wasn't my place but with good friends you can find nice things to do there and enjoy. So thanks for canadian, new zealand, danish and dutch people. Hih.

After Langkawi my trip continued to Satun and from there to Phuket (just for one night) and from there to Khanom. There isn't much to tell about Phuket. Or in a way I experienced very scary moment's. I promised to take Noora's computer from Phuket to Khanom but I didn't realise that the computer was expensive 1200 euros Mackbook ! Carrying the computer in the bus and behind the motorbike taxi .. I had some scary moments ! But I brought the computer happily to Khanom and what happened there? Where the big scratch came? You'll find out soon.

Buddies at the waterfall