Malaysian paradise part. 2

Ensimmaisen snorklauskokeilun jalkeen odotukset Perhentian saarista olivat suuret ja suureksi hammastyksekseni odotukset tayttyivat. Mahtavien snorklauskokemusten lisaksi tutustuin sellaisiin herkkuihin kuin roti, teh tarik ja tapasin saarella ihmisia, jotka onnistuivat koskettamaan ja tulevat pysymaan elamassani viela pitkaan.

View from my place

Mutta ensin .. Perhentian saarten ehdoton suosikkiajanvietteeni oli siis snorklaus. Monet ravintolat tai majoituspaikat jarjestavat saarella snorklausretkia erilaisille kohteille ja  high seasonin aikaan on mahdollista valita lyhyempi (4 kohdetta) tai pidempi (6 kohdett) retki. Retket maksavat useimmiten RM 30-45 eli n. 8,5-11 e. Itse osallistuin ravintola Mama'sin retkelle, jonka jarjestaja Jeffri (luulin ensin, etta Geoffrey, mutta nain nimen jossain nain kirjoitettuna) oli varsinainen suupaltti ja ehdoton snorklausretkien jarjestaja numero 1. Koska emme elaneet high seasonia retki oli hieman raataloity erilaiseksi. Retkiemme kohteet olivat Shark Point, jonka anti oli yllatys yllatys haiden bongaus. Taytyy myontaa, etta varsinkin ensimmaisella kerralla tyton bikininlahkeenpuntti tutisi kun naki riuttahain uiskentelevan muutaman metrin paassa. Hui ! Mutta myohemmin kun seurasi hain uiskentelua, voi huomata kuinka kaunista se onkaan ja rauhallista. Seuraavana kohteena oli Coral Garden, jossa saattoi nahda hirmuiset maarat erilaisia kalaparvia ja erilaisia korallismuodostelmia. Taman jalkeen suuntasimme Turtle Point paikalle, jossa etsimme ja odottelimme hetken aikaa kilpikonnien nakemista. Kun naimme konnan, niin koko konkkaronkka hyppasi paatista konnan peraan. Turistitouhua? Valitettavasti kylla. Mutta tassa vinkki: irroittudu porukasta ja uiskentele hetken aikaa yksinasi niin voit nahda kilpikonnan ilman 15 muuta rapikoivaa turistia ymparillasi. Itseni palkittiin tasta ja paasin uimaan kilpikonnan kanssa kahden rinnatusten. Kokemus, jota et voi kuvailla sanoin tai kuvin. Viimeisena snorklauspaikkana menimme Lighthouse nimiselle kohteelle, jossa paasimme nakemaan aivan upeaa korallia. Tama paikka kuului allekirjoittaneen henk.kohtaisiin suosikkeihin snorklauskohteista.

Jeffri  - The guide

Aikaisemmin Suomessa tama Kati ei ole tykannyt kastaa konttejaa veteen, mutta talla reissulla ja erityisesti kyseisella saarella en malttanut olla kastamatta jalkojani veteen, jos sita naen. Vedenalaisen maailman nakeminen ja sen seuraaminen on rauhoittava kokemus ja veden alla unohtaa taysin pinnanpaallisen elaman. Kunnioitus myos vedenalaista maailmaa ja sen asukkaita kohtaan on kasvanut. Nahdessaan, kuinka kauniita asioita se voi pitaa sisallaan, ymmartaa kuinka tarkeaa siita huolehtiminen on. Ja se koskee myos meita turisteja. Esimerkiksi vastakkaisen rannan, Long Beachin, kohtalo sai minut melkein kiukun valtaan. Ranta oli taynna tyhjia tolkkeja, muovipusseja, sandaaleja ja muuta roskaa, mita turistit ovat vain keksineet taakseensa jattaa. Taman vuoksi en useaan otteeseen vaivautunut kulkeutumaan Coral Baylta kyseiselle rannalle. Jokainen voisi edes hetken miettia ennen kuin tiputtaa sen kaljatolkin rantahietikolle, etta toivoisitko itse malesialaisen turistin heittavan karhupullon omalle takapihallesi. (Veli siella Suomen kamaralla alkaa varmaan jo huokailla pikkusiskon viherpiipertaja touhuja ..)

Long Beach

Riuttahaita, kilpikonnia, Nemo-kaloja, Enkelikaloja ym. ym. Naiden otuksien lisaksi tapasin saarella monta muuta sydantani sykahdyttavaa vastaantulijaa. Ewanin majoituksen jalkeen kontit selvasti osasivat kuljettaa taman tyton oikeaan majoituspaikkaan, Senja Bayhin, koska paikan omistaja on hullaantunut suomalaisiin. Senjassa tapasin myos ihastuttavat leidit, Marian ja Riikkan, joiden kanssa harrastin myos omatoimisia snorklausretkia. Paikallisen sukellusfirma Steffenin porukka jai mieleeni letkealla meiningillaan (heidan naurunsa toimistolta pystyi oikeasti kuulemaan monen sadn metrin paahan). Snorkkeliretkien jarjestaja Jeffri melkein onnistui taivuttelemaan minut jaamaan saarelle kanssaan viettamaan monsuunikautta. En usko, etta aika ainakaan olisi kaynyt pitkaksi. Parhain loytoni saarelta oli kuitenkin belgialainen kaveruspari Nick ja Toon, joiden kanssa vietetyt hetket Mama'sin aamiaissetti 2:tta nauttiessa eivat tule unohtumaan. Nama ja useat muut henkilot saivat olon saarella tuntumaan, kuin kodilta Oripaassa. Ihmisia sai moikata rannalla kuin Oripaan raitilla kavellessaan. Tanne on tultava joskus uudestaan.

Pulau Perhentian Kecil

My time in Perhentin Islands offered me lot of beautiful things: seeing reefsharks, swimming with turtles, good food and meeting wonderful people. I believe some of them will stay in my life in the end.

Snorkling was definitely the best which I have ever done. I attended to two trips and both of them were great, probably big thanks from that belongs to Jeffri. He organised the trips and I have to say his wonderful character almost made me stay in the island and spend the monsoon season there with him. Ha. But seriously all the snorkling and swmming in the pure and clear water made me understand that how beautiful the underwater world really is. We really should respect it and take care that it will stay as clean and beautiful as it now is.

The other thing which made my stay in Perhentin Islands special was the people. I met so amazing people and really wihs many of them will stay in my life. Very nice girls from Finland, Jeffri, people from Steffen's diving company, amazing couple from Hungary (wish I could have get to kno them better) and these two guys from Belgium. Nick and Toon .. I just can't describe them. Great guys !

All the nice people made me feel like home as I was saying hello to people  when I was walkng on the beach. Jus like back at home. This is place where I wanna come back again. Definitely.