Last days with the Bali family

27/3/2012-29/3/2012

Ubudista onneksi sentaan loysin tieni takaisin Sanuriin, jossa tulisin viettamaan viimeiset paivani Balilla. Oli enaa jaljella pari paivaa viisumini umpeutumiseen seka siihen, etta nama kontit lahtisivat Down Underiin eli Australiaan ! Eli jannitysta oli siis paljon ilmassa. Matka ei sittenkaan loppuisi tahan vaan kontit lahtevat katsastamaan huhut siita, onko Australia todella sellainen kultakaivosmaa travellaajille, kuin kaikki juorut kertovat. Tama on positiivinen asia myos blogin kannalta, koska se tarkoittaa sita etta se saa viela jatkoa ! (Voin kuulla aaltoliikkeiden nousevan ja riemun huutoja lukijoiden keskuudessa, haha)


Ensisuunnitelmani oli viettaa viimeiset paivat Ubudissa, mutta kaikkien sattumusten ja erityisen kutsun vuoksi onneksi paadyin Sanuriin viimeisiksi paiviksi. Harryn pikkusiskolla Keshalla oli nimittain erityinen seremonia hanen taytettyaan 6 kuukautta. Talloin balilaisten on tapana jarjestaa seremonia lasta varten. Seremonian saapuu suorittamaan paikallinen pappi ja han suorittaa mm. lapsen hiusten leikkaamisen. Harryn perhe kutsui minut kyseiseen seremoniaan ja toivoivat minun paasevan todistamaan sita. Seremonia oli kaunis ja taynna mielenkiintoisia vaiheita. Esimerkiksi lopuksi 'leikimme' kauppaa, jossa sukulaiset saivat ostaa vauvalta tuotteita mihin hintaan vain (0.2 e - 10 e) ja vauva sai rahat kauppaleikista. Luultavasti kyse oli jonkinlaisesta tavasta lahjoittaa vauvalle ja vanhemmille tukea elatukseen tai tulevaisuutta varten kuten meilla Suomessakin. Tosin me annamme rahaan suoraan kateisena kouraan tai sitten kirjekuoren valityksella. Ensin en hammennykseltani tiennyt mita tehda, mutta sitten itsekin tietenkin osallistuin ja ostin Keshalta pussin pahkinoita ja appelsiinimehua. Loppujen lopuksi hauska ja paljon viihdyttavampi tapa lahjoittaa rahaa kuin meilla Suomessa. Tarjolla oli myos ruokaa ja sukulaiset vaihtelivat kuulumisia keskenaan toistensa kanssa. Perheen aiti kertoi minulle innostuneena, kuinka han oli valmistanut nuudeleita, joita myos mina kasvissyojana voin syoda. En tieda, mista perheen aiti luulee makkaran tehtavan, mutta nuudelit jaivat pyorimaan lautaselleni .. Tavallaan kyseessa oli siis tavallinen sukutapahtuma ja sitten mina olin outona lintuna mukana. Kerasinkin paljon katseita sukulaisten joukossa, mutta he eivat ilmeisesti ole tottuneet vierastamaan ihmisia. Isoaiti nappasi minut monta kertaa kainaloonsa ja hopotteli ummet ja lammet indonesiaksi minulle. Menin holmoyksissani nimittain sanomaan hanelle pari sanaa indonesiaksi ja totta kai sen jalkeen han luuli minun osaavan kielta. Mutta kaunis seremonia ja olin todella otettu, kun perhe antoi minun osallistua siihen.

Preparing ceremony and the altar

Talkative grandma and Kesha

Splashing holy water

Shop game going on

The holy man and gifts for gods

Muutenkin olen ikuisesti kiitollinen Harryn perheelle, joka majoitti minut useaan kertaan Sanurissa vieraillessani. Heidan ansiostaan nain, millaista todellinen elama balilaisessa perheessa on ja kuinka ystavallisia he osaavat olla. Kaikki eivat siis ole kiinni sinun takamuksessasi, kun vain silma valttaa (ks. viime kertainen Ubud-teksti). Harryn perheeseen kuuluvat isa, aiti, Harry, kaksi pikkuveljea seka pikkusisko Kesha, joka oli aina minut tavatessaan kuin Naantalin aurinko. Han tykkasi naureskella ja leikkia vaaleilla hiuksillani, jotka olivat suuri kummastus. 

Kesha

Asuin perheen luona yhteensa noin 10 paivaa ja jokainen paiva oli tuleva yllatys monessa mielessa. Perheen aiti syotti minulle milloin mitakin kakkuja ja hedelmia. Han myos tutustutti minut uuteen herkkuuni tempeen, joka on ihmeellinen keksin kaltainen pahkina/soija/tofu/mikalie herkku. Han myos huomasi, kuinka ihastunut olin pisang gorengiin eli friteerattuun banaaniin. Han toi minulle aina pussillisen banaaneita iltatorilta ja lisaksi muita herkkuja, joiden alkuperasta minulla ei ollut aavistustakaan. Harry taas yllatti jokainen paiva erilaisilla suunnitelmilla kuten viimeisena paivana, jolloin han otti tatuoinnin. Menin hanen seurakseen 4 tunniksi katsomaan, kun hanen tatuointiaan tehtiin. Taytyy sanoa, etta tekeminen naytti tuskaiselta ja en itse olisi siihen pystynyt, mutta lopputulos oli kaunis ja erittain hyvaa jalkea. Vai mita mielta olette (ks. alas englanninkieliseen osioon)?

Balinese cakes and melted brown sugar

Mutta ehka olette kiinnostuneita kuulemaan, miten paivat oikein sujuivat ja millaista on tavallisen balilaisen perheen arki ja elama? Tavallaan mitaan suuria yllatyksia on turha odottaa, silla tavallisia ihmisia hekin ovat ja tavallinen arki kuten meillakin. Aamun he aloittavat perinteisesti aikaisin ja aamupalalla, joka on yleensa riisia ja kanaa. Ei siis puhettakaan mistaan jogurteista ja muslista. Lounasaikaan lapset tulevat koulusta syomaan valipalaa. Luultavasti riisia ja kanaa. Perheen aiti vietti aina paivat kotona Keshan kanssa ja he yleensa pitivatkin minulle seuraa, kun Harry oli toissa. Illemmalla, kun koulu ja tyot ovat ohitse he saapuvat kotiin ja syovat illalliseksi vahan lisaa riisia ja kanaa (perheen isan ei ainakaan tarvitse miettia toista tullessaan, mita tanaan on ruokana).  Tosin heidan ruokailutapansa eroavat meidan tavoista melko lailla. Useimmiten jokainen perheen jasen soi eri aikaan. Keittiossa oli valmiiksi valkoista riisia ja kanaa ja jokainen kavi ottamassa, kun silta tuntui. Ruoka syotiin yksin jossakin nurkassa tai eristaytyneena muista ja nopeasti melkein ahmien. Itselleni tapa on hieman ihmeellinen, kun kotona olen tottunut siihen, etta ruokailu on sosiaalinen tapahtuma eika piiloleikki. Mutta jokaiset tavat kunniaan. 

Familys house

'Living room' behind the house

Kitchen

Toilet and shower

Viimeiset kaksi paivaa menivat nopeasti ja oikeastaan erilaisia asioita hoidellen. Ostelin joitain tavaroita, joiden tiesin olevan Australiassa melko paljon kalliimpia ja hoidin viimeiset paperihommat kuntoon. Lisaksi nautiskelin viimeisista pisang gorengeista, koska en uskonut niita olevan myynnissa joka kulman takana Melbournessa. Oli siis syotava hieman varastoon. Viimeisena iltana pojat veivat minut Kutalle juhlimaan ja kokemaan viimeisen kerran Balin yoelamaa. Hauska ilta ja jaan todella kaipaamaan poikien hassuja juttuja. Myos viime hetket perheen kanssa olivat todella haikeita ja halusin vain halata ja rutistaa heita koko ajan. Erityisesti Keshaa, joka oli taysin vienyt sydameni. Itkin matkalla, kun Harry vei minut skootterillaan lentokentalle. Harryn hyvasteleminen ja yksin lentokoneeseen astuminen saivat aikaan mylleryksia mahassa. Tuleva jannitti.


Kuukauteni Balilla oli siis takana ja taytyy sanoa, etta en tieda tayttyivatko odotukseni vai petyinko pahasti .. Sukeltaminen ja Harryn perheen kanssa vietetty aika olivat uskomattomia kokemuksia ja jaavat ikuisesti mieleeni. Myos Balin luonto sykahdytti ja sai minut valilla haukkomaan henkeani. Kolikon toisena puolena ja hieman ruostuneena puolena naen Balin turismin, jonka vuoksi Bali on menettanyt paljon ainutlaatuisuuttaan ja aitouttaan. Kaupungit ovat taynna guesthouseja ja turistikauppoja. Ihmiset ovat kasvaneet ahneiksi ja rahanhimoisiksi. Turisteja pidetaan vain raha-automaatteina ja hyvaksikayton kohteina. Tama puoli Balista jai hieman kaihertamaan mielta, mutta en tieda.. Ehka annan sille viela toisen mahdollisuuden jokin paiva. Ehka?


When I came back from Ubud at least then I didn't get lost and I found my way back to Sanur.   I had only couple of days left in Bali before my visa expired and I had my flight to Australia. So the trip wasn't going to end yet ! I was quite excited and looked forward for Dow Under.


First I planned to stay in Ubud until my leave but after few accidents there and getting this interesting invitation I decided to go Sanur and spent the last days there. Harry's family invited me to come and see his sister's ceremony. Her sister turned to be 6 months old and it meant she would have this ceremony where all the relatives and the local holy man would come. Probably the ceremony was asking protection and good luck for the future from the gods. As again I didn't get a proper answer from the mother when I tired to ask her. But I didn't mind. The ceremony was beautiful and it was nice to experience and be part of it. I even joined the shop-game where relatives could give money for the baby as a present. You bought little things as chips or cake from her and the baby could keep the money. I bought some nuts and orange juice. First it seemed weird but in a way it's much more nice way to give money than just giving an envelop full of cash.


Like in all family occasions there was food for serve and all the relatives were talking to each other. Also Harry's grandmother tried to come and talk with me all the time as she thought I knew little bit Indonesian. Sorry .. But no. Finnish perhaps? I was so happy I came to see the occasion and met Harry's family. I'm also very grateful for Harry's family for inviting me.

There#s a ceremnoy going on but there's always time for picture - smile !

Mom and Dad praying gods

Sacred fire for the gods

Shop game again

Traditional Balinese dress

 And anyway I'm forever grateful for the family letting me stay with them. As in Finland many family wouldn't let almost strangers stay at their house and join family events. I was really lucky. Thanks to them I saw what's real Balinese family life and how they live. And every day was in a way like an adventure with them. Always happened something new or surprising. Harry's mom carried me these weird Balinese cakes and foods to try and she also introduced me to tempe which became one of my favourite food in Bali. It's some kind of vegetarian soy/nut/tofu/what ever delicatess. Really good ! She also carried my other favourite pisang goreng (fried banana) from the night market for me.


And thanks to Harry I met all these nice people and I never knew what was going to happened in the evenings and who I would met. It was always a mystery with Harry what would happen. For example on the last day I went to see when he took a tattoo in his arm. It took 4 hours and it looked so painful that I could never do it. But when the artist finished the tattoo looked really nice and good. Actually it was much more beautiful than I thought it would be. Or what you think?

Seriously, Balinese people doesn't stress about anything !

Finished owl tattoo in Harry's right arm

The normal life in the Balinese family in the end though doesn't differ from our lives. They are still just people like us. They start the morning early and they eat for breakfast rice and chicken. Thats perhaps little bit different for us from the Western countries who have used to cornflakes and musli. In the middle of the day the kids have break from school and they come to eat some lunch which is again rice and chicken. You guess what they eat for dinner? Correct! Rice and chicken ! But at least the family's dad doesn't have to wonder when he comes home from work that what is going to be for dinner. Difference what I noticed in their habits is that the family doesn't gather together to eat but they eat somewhere in the corner by themselves. And quickly. It was little bit weird for me first as liked the habit that dinner is social occasion and everybody would gather together. But when in Rome .. 


The last day went quickly and I just organised my trip to Australia by buying stuff and printing my flight tickets and the visa etc. I also enjoyed the last time from the Balinese treats as I doubted that there would be lot of food stalls selling fried banana in Melbourne. Harry and his friend took me out to Kuta on my last night and it was fun and I thought that I would really miss them and their silly jokes. I was also very sad when I had to say goodbye to Harry's family and especially Kesha whose smile was so heartmelting. She is really so adorable. I just wanted to hug and squeeze the family before my leave and really make them realise how great my time was with them and how grateful I was. I actually cried the way to the airport when Harry took me to there with his bike. And I felt so weird before entering the airport. The unknown future made me so nervous ..

My Bali Family

Also me and the little brother got into the picture - family smile !

So  the month in Bali was over and what did I think about Bali when I left? Diving was amazing there and definitely one of the best things with Harry's family which happened to me there. Also the nature was so beautiful sometimes that I couldn't believe my eyes. But the other side of the coin .. Bali's tourism did annoy me little bit and it's affects too. People had became greedy and tourist were only ATM's for the locals. Also the island didn't feel so authentic with all the tourist shops and city's which were full of guesthouses. But perhaps I shouldn't judge the place too early and give it a chance perhaps someday. Perhaps?