perjantai 8. kesäkuuta 2012

Christmas feeling - where this came?

 28/5/2012

Maanantai ei ole lempipaiviani, mutta taytyy sanoa, etta nyt minulla on ollut kaksi erittain hyvaa maanantaita putkeen (seuraavasta tuleekin varmaan katastrofaalinen). Aamupaiva alkoi laiskottelulla ja elokuvien katselulla. Iltahamaran saapuessa mina ja toinen morokolli Y astuimme ulos ulkoilmaan ja suuntasimme keskustaan. Ensin kavelimme Yarran jokirantaa pitkin, kun halusin kuvauttaa kaupungin myos ilta-aikaan. Taskukameran laaduksi ihan ok otoksia sain. Tosin alan yha enemman ja enemman kallistumaan jarkkarin hankintaan. Ehka jonain kauniina paivana tai josko se pukki toisi sen ...

Monday isn't my favorite day but I had two pretty good Mondays in a row (so next one will be probably a mess). The day began slowly by watching movies or favourite tv-series. When the dusk came me and Y finally got out from our place and we headed to city. First we walked along the river shore as I wanted to take some pics from the city by night. For a pocket camera I got ok pictures but I must say I have started to dream more and more about descent camera. Perhaps someday or could the Santa Claus be so nice and bring it to me next Christmas .. ?

Melbourne City
Kavelyn aikana molempien nalka alkoi kasvaa. Y ehdotti, etta menisimme Fitzroyn kaupunginosaan, joka on vain 10 minuutin ratikkamatkan paassa keskustasta. Tama sopi minulle erittain hyvin, koska en ollut aiemmin alueella kaynyt. Y antoi sen sijaan minun tehtavakseni valita ravintolan. En tieda, oliko se kovin viisasta, koska tunnetusti olen yhta hyva tekemaan paatoksia kuin Turun kaupungin hallitus ja kun valilla piti viela kuvauttaa itsensa Paavo Pesusienen kanssa. Voitte kuvitella, etta ravintolan valitsemisessa meni hieman aikaa ...

During the walk we both got little bit hungry. Y suggested that we'd go to Fitzroy which is only 10 minutes from the city with a tram to eat. That suited me well as I hadn't been there before. My job was instead to pick the restaurant. I don't know was that good decision as I never can't decide my own order in the restaurant. There were also another things like getting picture with SpongeBob SquarePant. So you can imagine that it took a while to find the restaurant ...

SpongeBob SquarePants !
Lopulta se ravintola kuitenkin loytyi ja ihana loytyikin ! Ravintola Little Creatures Dining Hall ei tarjoa suurta menua mutta sitakin enemman tunnelmaa ja lampoa. Kirjaimellisesti ! Paasimme nimittain oikean takan viereen istumaan. Onneksi muuten menu oli melko pieni. Siltikin oli vaikea paattaa mita haluaisin. Kaikki kuulosti niin hyvalta. Lopulta tilasin salaatin paistetulla kurpitsalla, kikherneilla ja vuohenjuustolla. Ja lasillinen valkoviinia seuraksi. Nam ! Y tilasi perinteisen saksalaisen schnitzelin (yllatys yllatys) ja molempien annokset tayttivat makunautinnot. Itse ainakin melkein nuolin lautaseni tyhjaksi. Olin monta kertaa kaupassa katsellut kurpitsoita, mutta en viitsinyt ostaa, koska minulla ei ollut mitaan hajua, mita kyseisesta juureksesta (vai kasviksesta?) voisin tehda. Noh, annoin ammattilaisten hoitaa asian ja se kannatti.

Finally we (or I could decide) the restaurant. Little Creatures Dining Hall doesn't offer a big menu but even more wonderful athmosphere and warmth. Literally ! As we sat next to the fireplace which was lovely. Although the menu was small I still couldn't choose what to take. Everything sounded so good ! In the end I ordered roasted pumpkin, chickpeas and goatcheese salad. And little bit white wine with that - yummy ! Y ordered traditional scnitzel (surprise surprise) and both dishes were great and we enjoyed. I had wanted to cook pumpkin for a while but I had no clue what to do from it. Well I left it for the professionals and that was a good choice.



Yummy yum yum !
Warm cinnamon doughnouts sounded good but aww .. next time !
Pakko kuitenkin myontaa, etten tieda kumpaan ihastuin enemman: ruokaan vai paikan tunnelmalliseen ilmapiiriin. Lammin takka vieressamme, ystavallinen henkilokunta ja paikan sisustus sai tuntemaan itsensa tervetulleeksi. Paikan puinen sisustus, menussa olevat hassut pikku hahmot ja hassut annosnimet antoivat sen oman erityisen lisansa ruokailuhetkeen, joka teki siita loppujen lopuksi erityisen hyvan.Silla oli myos toinen erikoinen vaikutus: minusta tuntui jotenkin jouluiselta. Syksyinen viilea keli ulkona, lammin takka vieressa ja kynttila valaisemassa ikkunalla .. Onko Down Under nyt laittanut konttien paan ihan ylosalaisin ja vahan viela sekaisin?


But I must to admit I didn't know which I fell in love more: food or athmosphere. The warm fireplace, friendly stuff and the decoration made the feeling warm and welcome. All the wooden decorations, funny menus with the funny little creatures and funny names gave the little extra spice for the dining experience. It has also another funny effect: I felt like Christmas was coming. The Autumn weather, warm fireplace and the candle light in the window .. Has Down Under made my head go upside down and little bit mixed too?

The wooden interior really pleased this Finn's eyes
The Warmth !!
Christmas feeling - you came 6 months too early .. 

Oikeasti .. Viimeinen kuva kaipaa vaan punaisen tonttulakin ja sitten se olisi taydellinen kuva joulukorttiin ! Eiko?!

Seriously - the last picture just needs an elf and it's perfect Christmas card picture ! Right ?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti