29/1/12-4/2/12
Voivatko peppulihakset enaa enempaa kestaa? Lahdimme Luang Prabangista lauantai-iltana ja saavuimme maaranpaahamme Bangkokiin maanantaiaamuna. Ensimmaisen yon vietimme sleeping bussissa (joka oli todella hieno, private pedit oikein!) ja saavuimme Vientianeen aamusella. Vientianessa matkatoimiston omistaja oli niin mukava, etta paasti meidat virkistaytymaan heidan perheensa omaan suihkuun. Rakastan niin laolaisia ihmisia ! Kuka suomalainen paastaisi tuiki tuntemattomat ihmiset omaan kotiinsa suihkuun? Laolaiset ovat luonteeltaan niin aitoja ja todella ystavallisia. Ja tekisin mita vain, etta saisin heidan 24/7- hymynsa paistamaan myos omille kasvoilleni. Mielenkiintoisen suihkuvierailun jalkeen vain tapoimme aikaa kaupungin kahviloissa ja ravintoloissa ennen kuin seuraava yobussimatka oli edessa. Ensin kavelimme matkatoimistomme eteen, josta meidat noudettiin seuraavan toimiston eteen. Siella odotimme sekavissa tunnelmissa lavataksiin paasya, jotta paasisimme Thaimaan rajalle. Vientianen keskustasta on n.20 km (jollen vaarin muista?) rajalle, joten matka taittuu helposti tuk-tukilla tai vastaavalla. Rajalta voit sitten ottaa itse omatoimisesti bussin Thaimaaseen. Meidan matkalippuun kuitenkin kuului dramaattinen lavataksimatka rajapaikalle: juuri kun ajattelimme, etta kaikki on mennyt ainakin tahan asti hyvin ja ilman ongelmia niin totta kai niita sitten seuraavaksi ilmaantui. Taksimme kaksi rengasta puhkesivat kesken matkan ja jaimme hetkeksi tienposkeen. Pieni ihmetys siina tuli, kun meidat lankkarit kaskettiin ulos autosta ja auto lahti laukkujemme kanssa jonnekin. Siina sitten tapitimme hetken aikaa tien vieressa ihmetellen maailman menoa. Pian taksimme kuitenkin saapui uuden rengasparin kanssa ja matka jatkui taas. Rajalla meita sitten odotti jalleen passien leimailurumba ja toimistolta toiselle kavely. Rajalle kannattaa muuten saastaa muutama kymmenentuhatta kippia passien leimaukseen. Naita ihmeellisia lisamaksuja, joiden peraan ei kannata kysella. Rahat vaan kouraan ja eteenpain. Rajahardellin jalkeen oli aika istahtaa jalleen bussiin ja aloittaa matka kohti Bangkokia. Luultavasti 24 tunnin matkustus oli vienyt sen verran veroja, etta kyseinen bussimatka oli tahan astisista kaikista pahin ja tuskaisin. Bussin vessa haisi takaosaan asti, ilmastointi toimi on-off ja viereinen kiinalaisperhe piti viela lopullisesti huolen, ettei unenpaasta saanut kiinni. Voitte siis kuvitella, kuinka iloisia olimme, kun bussi vihdoin saapui Bangkokiin ja paasimme vanhojen tuttujen Nooran ja Juuson sohvalle nukkumaan pienet nokkaunet.
The broken tire |
Everybody are wondering what's happening .. |
Bangkokissa sitten paivat vain kuluivat toinen toistaan nopeammin ja tuntui, etta mitaan ei edes ehtinyt tehda. Suunnitelmissa oli vaikka mita, mutta puolet asiosta taisi jaada tehtavalistalta tekematta. Bangkokissa tuli tavattua vanhat tutut Noora ja Juuso seka Marttaakin nain vilaukselta. Myos Laosissa Don Detissa tapaamamme kaksoispojat, Yannik ja Kevin, tulivat jalleen vastaan. Maailma on vain niin pieni, ei voi jalleen muuta sanoa. Lisaksi tuli nahtya tuttuja kotipuolesta, kun Oripaan kloppi Antti oli aloittanut opiskelut Bangkokissa vuoden vaihteen jalkeen ja asusti myos kaupungissa. Loppuviikosta, kun Nooran ja Juuson kampassa alkoi tunnelma tiivistymaan liikaa, meille tulikin muutto Antin poikamiespoksiin. Jalleen kerran taytyy kylla kiittaa isantia ja emantia, kun saimme majoittua nurkissa.
Bangkokin vierailun kohokohtia olivat luultavasti Katen ihanat synttarit ja vierailu hauskaan Terminaali 21 ostoskeskukseen. Katen synttaripaiva sai ensin alkunsa Martan poolilla, missa vietimmekin tyttojen (Katen ja Noppan) kanssa koko paivan. Tytot lahtivat aamupaivalla fiksuina altaalle, kun kenellakaan ei ollut aurinkorasvaa eika yhtakaan putelia myoskaan ollut mukana. Muistutimme lopuksi kolmea sopoa punaista rapua. Fiksua fiksua ! Illemmalla meita sitten kokoontui suurempi ja monenkirjava porukka juhlimaan meidan pikku paivansankaria. Vaikka kaikki eivat toisiansa tunteneetkaan, niin illasta tuli todella mukava. Ensin hyvaa ruokaa hyvassa fisuravintolassa, sen jalkeen Kliffiin yksille (tai kaksille), jossa myos lurautettiin onnittelulaulu seka tarjoiltiin valtava syntymapaivakakku. Sehan ei siis todellakaan ollut 7/11-kaupasta ostettu browniepala .. Ei ei. Kliffin jalkeen paadyimme lopuksi RCA:lle. Valitettavasti RCA:lla porukka hajaantui, kun Route 66:n ovimiehet eivat ihastuneet kaikkien pukeutumistyylista. Bangkokissa onkin hyva muistaa, etta suurin osa kuppiloista vaatii pojille pitkat housut eika tavallisilla lipsuilla ole asiaa sisaan. Tytoilla pukeutuminen on vapaampaa, mutta tietenkin siisti tatytyy myos olla. Taalla ei rantapummilookilla menna juurikaan sisaan. Loppuillasta loysimme jalleen toisemme ja ilta paattyi mukavasti Nooran ja Juuson luo jatkoille heidan asuinyhtionsa katolle. Ilta meinasi saada ikavan loppukaanteen, kun turvamies eksyi katolle riehumaan sapelin kanssa, kun viela viimeiset iltavirkut (tai oikeastaan aamuvirkut) olivat siella. Thaimaassa ei kylla mikaan toimi oikein pain, ei edes turvamiesten tyoskentely, kun he tulevat aseiden kanssa riehumaan.
Three girls who turned into lobsters |
Dinner at the fish place and the early evening of party night |
Seuraavan paivan aktiviteettina menimme Katen ja Yannikin kanssa vierailemaan Terminaali 21 ostoskeskukseen. Se mika tekee kyseisesta ostoskeskuksesta erilaisen muihin verrattuna on sen idea, etta kauppaan astuessasi lahdet "lennolle" tai "matkalle" eri maihin tai itseasiassa kaupunkeihin. Tyontekijat ovat pukeutuneet lentoemoiksi tai stuerteiksi ja kerrokset kuvaavat eri kaupunkeja. Yhdessa kerroksessa voit tuntea olevasi Lontoon kaupungissa punaisten puhelinkoppien keskella tai toisessa voit kavella Pariisin katulamppujen alla. Myos Rooma -kerros loytyi keskuksesta ja totta kai Italia-fanina piti menna istumaan kadulta loytyneen Vespan selkaan. Sain pienen matkustajankin mukaan .. Alakerroksesta voit loytaa ruokaosaston, missa on tarjolla mita ihanamman kuuloisia juomia ja muita herkkuja. Jollet ole nalkainen sinne mennessasi, niin olet ainakin sita poistuessasi.
Terminal 21 |
Pian meidan aikamme Bangkokissa meni umpeen ja oli aika lentaa AirAsian siivilla kohti Malesiaa jaa Kuala Lumpuria. Oli hieman haikeat fiilikset jattaa Bangkok taakseen, koska tiesi, ettei meidan suomalaistuttujamme Noppaa ja Juusoa tulisi nakemaan vahaan aikaan. Nyt on kuitenkin tasaisin valiajoin tullut eksyttya isoon B:n ja heidan sohvalleen nukkumaan. Ehka sitten seuraava kohtaaminen yllatysvierailun merkeissa Khanomissa (?!). Mutta ei auta, reissun oli jatkuttava ja seuraava kohde Kuala Lumpur oli odottamassa meita. Siella Katea odotti enemman kuin iloinen yllatys ..
Can our buts suffer more than during the 36 hour travel from Luang Prabang to Bangkok? First night we spent in a sleeping bus which was actually quite nice. Private beds and everything ! The bus took us Vientiane where the local travel agency's guy offered that we could go to a shower in his family's home. I just love Lao people ! I don't believe that any Finnish would have offered to a stranger that he could go to a shower in his place. No way. People from Lao is so friendly and how could I say .. Pure or honest. They really want to help you. And I would do anything so I could have the 24/7 -smile which they have. But after the little bit weird shower moment we spent the whole day in Vientiane's cafes and restaurants consuming time and waiting that our next bustrip would begin. And after many waitings and hazzles and broken tire (or actually two) we finally crossed the border and we were sitting in the bus again. Probably because of 24 hour travelling the trip was the most horrible which I've had during this trip. Smelly toilet, broken air-condition and a noisy Chinese family made sure that I didn't sleep much. So you can imagine how happy I was when we made it to Bangkok and to our friend's Noora and Juuso's couch.
The days just went by in Bangkok and suddenly we realised that our time there was already over. We had so many plans for our stay but most of them just forgot. We met lot of old friends like Noora, Juuso and I saw also Martta quickly. Also the twins, Yannik and Kevin, which we met in Don Det were in Bangkok at the same time. All the roads take you to Bangkok .. It seems as my friend from home Oripaa, Antti, had also moved to Bangkok to study. When the Noora and Juuso's place came little bit too small (there would have been 8 people in their small apartment) we actually moved to Antti's bachelor apartment for couple of nights. Again we have to thank all the hosts for accomodating us. You're too nice !
The highlights of our Bangkok visit were probably Kate's birthday party and the visit to the Terminal 21 shopping mall. Kate's birthday started first at Martta's rooftop pool where we girls (me, Kate and Noora) hang around the whole day. And everybody forgot or were too lazy to put sun cream so you can imagine what kind of lobsters we were in the evening ! Very wise girls ..In the evening there gathered a big group of people celebrating Kate. Most people didn't know each others but that problem was solved soon and we had a very nice time together. We went to have dinner in this great fishrestaurant and from there we went for a drink (or two or three) in Kliff. There we also surprised Kate and sang for her and we brought a cake with candles (or a brownie from 7-eleven but anyway !). The evening continued to RCA and Route 66. Unfortunately because of the stupid dressing code some of the group had to go to a different bar. After travelling at the islands or countryside you don't wear anything else but flip-flops. It's weird that suddenly you actually have to dress nicely if you go out. No beachbums are allowed in Bangkok ! Rest of the evening was confusing and it ended to the Noora and Juuso's place's roof. Evening got little bit excitement when the security guy came with a sword and no one had a clue what was going on. Only in Thailand. But everybody are alive and healthy, no worries ! Great birthday party and great night.
The huuuuge birthday cake ! |
Next days activity was the visit to the Terminal 21 shopping center with Kate and Yannik. When you enter the center you step into a airport terminal and when you move from floor to another you in a way travel to a another city or country. For example first you can walk the streets of London and knock on the red telephone box or then move to the streets of Paris. They even had the Rome floor and of course as an Italian fan I had to go and get a picture with Vespa. I even got traveller with me .. Funny idea and nice place to do window shopping. At the bottom floor is the food section and if you weren't hungry before going there after the visit you're definitely. All the nice smells and delicacies just make you lick your lips. So be careful when you visit there !
Yannik has taken example from Thai girls how to sit behind the bike |
Soon our time in Bangkok was over and it was time to fly Malaysia and Kuala Lumpur. In a way I felt so sad as we wouldn't probably come back to Thailand and meet our friends Noora and Juuso for a long time. But well .. Perhaps I can make a surprise visit in Khanom someday (?!). But it's travelling that you have to move on. It was time for Kuala Lumpur and see which surprise was waiting for Kate there ..
Bye Bye Bangkok - See you .. ?? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti