16/12-19/12/2012
Aikaa on taas vierahtanyt Udaipurin paivista, joten katsotaan mita kaikkea kontit oikein muistavat. Kieli vaihtelee nyt englannista suomeksi ja toisin pain, mutta koittakaa pysytella perassa. Anteeksi epajohdonmukaisuudesta, mutta suomeksi on huomattavasti helpompi kirjoittaa ja nopeampi, niin sen vuoksi vaihdan kielen nyt vanhaan tuttuun murteeseen.
Mutta mita oikein tapahtui Udaipurissa, kun teimme parempaa tuttavuutta Buntyn kanssa? Ensimmaisen turistipaivan jalkeen halusimme Jeremyn kanssa kokea jotain aidompaa kuin turisteille suunniteltua valmista ohjelmaa. Palatsi ja tanssiesitys olivat toki osa intialaista kulttuuria, mutta se mita me haemme, on tavallisen paikallisen elaman kohtaamista ja nakemista. Kavimme siis kysymassa paikalliselta rikshaw (tuk tukin kaltainen menopeli)-kuskilta Buntylta, jonka kanssa vaihdoimme ensimmaisena paivana kuulumisia, voisiko han vieda meidat maaseudulle ja nayttaa lahilaueen paikkoja. Yllatyksemme han vei meidat siskonsa luokse, jossa meita tervehti suuri perhe iloisesti. Lapset nayttivat innoissaan koulukirjojaan (, jotka olivat itseasiassa tilikirjoja - mielenkiintoinen tapa opettaa matikkaa taytyy sanoa) ja tarjosivat chapatia ja muita kaiken maailman herkkuja.
|
"We're are family ... " |
|
The countryside and neighbourhood |
|
Locals make "poop" cakes to use as coal or wood |
Palasimme perheen luokse myos seuraavana paivana ja vieraanvaraisuus vain yltyi. Buntyn sisko puki minut ystaviensa kanssa juhla-sariin (sari on paikallisten naisten monen metrin pituinen vaatekappale, joka kiedotaan paalle) ja meikkasivat ja laittoivat hiukset ym. Jeremy taas puettiin paikallisten miesten vaatetukseen ja olimme kuin haapari konsanaan ! Sariin pukeutuminen kesti varmaan tunnin tai pari ja kaikki ymparillani olevat ihmiset puhuivat vain hindia. Valilla vieraan kielen keskelta tunnistin sanat "Indian Barbie". Hahahah. Buntyn siskon Motman ystava teki minulle myos kauniit henna-tatuoinnit, joista olen saanut kuulla kehuja myohemmin matkani aikana. Silla valin kun naiset ja lapset laitattivat minua, niin miehet nauttivat ylakerran terassilla perinteisesti muutamat lasit viskia ja paransivat maailmaa. Ha.
|
Bunty's sister and her family |
|
Henna tattoo |
|
" Indian barbie ", ha |
Pakko sanoa, etta ihailen intialaisten ja erityisesti Buntyn perheen avoimuutta ja vieraanvaraisuutta. Heilla ei ole paljonkaan, mista tarjota, mutta silti he ovat valmiit jakamaan illallisen antimiaan meille ja kestitsemaan kuin laheisia ystavia. Jotain opittavaa itselle ja muille kotimaahan. Voin sanoa oppineeni Buntyn ansiosta todella paljon paikallisten elamasta ja intialaisesta kulttuurista. Kavimme myos mielenkiintoisia keskusteluja paikallisten seurustelukulttuurista. Valitettavasti on ilmeisesti edelleen hyvin yleista, etta suuria kaupunkeja lukuunottamatta avioliitot hoidetaan jarjestamalla ja sopimuksien kanssa.
Sorry my English speaking friends - this time the post will be short for you guys. But the next couple days in Udaipur. What happened? And how's Bunty? Bunty is a local rikshaw driver who took us to see the local life in India. He took us to meet his family and both time the family was so happy to welcome us. Bunty's siter and her friends wore me in Sari one day and the family offered us dinner. When the five or six girls wore me in sari and were speaking just Hindi I just recognise few words - "Indian Barbie" hahah. They're so great. Kids were crazy and told us every single English word they just knew. What a lovely family and so kind ! They don't have much but still they'are more than ready share from their own.
Bunty also took us to see two temples (other one was kamasutra temple - interesting must say) and we had long talks about love and relationships. The two days with him really helped me too see and understand local 's life and the culture. But the funny also had it's costs: I got the famous stomach ache and on the fourth day in Udaipur I was just laying and sleeping in the bed. But I had little bit luck and the stomach ache lasted just one day and next day I was able to travel to Mumbai. Jeremy stayed in Udaipur as you never guess - he bought a tuk tuk ! That crazy adventurer ! Now he is somewhere at the Indian highway driving with that ! Awesome.
But my travels continued towards Indian Hollywood - Mumbai- and from there more South and the beaches ..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti