Se oli ihan oikeasti edessä. Lento Helsinki-Vantaalle alkoi lähestymään ja päivät hupenemaan. Miten tämä kaikki meni niin nopeasti? Juurihan minä nostin konttini ilmaan kohti Bangkokin lentokenttää ja nyt pitäisi jo valmistautua kotiinpaluuseen. Viimeiset päivät menivätkin sellaisessa usvassa, että näin myöhemmin tätä tekstiä kirjoittaessa ja viikkoa muistellessa, en juurikaan muista mitä tein. Onneksi rakkaaksi ystäväkseni muodostunut digikamera kertoi edes jotain.
It was really soon about to happen. Going back home. How this happened? It was just few days ago when I started my trip and I was nervous little girl heading to Bangkok. Now it was time to prepare myself to trip back home. The last days went just like that and I must admit I don't remember much of them. Luckily my camera reminded me little bit ..
Viimeisinä päivinä minulla ei juurikaan ollut lastenvahtikeikkoja, joten minulla oli aikaa kierrellä ja kaarrella katsomassa viimeisiä nähtävyyksiä. Esimerkiksi tein mielenkiintoisen visiitin Old Melbourne Gaoliin eli vanhaan vankilaan, jossa on mm. kuuluisa australialainen rikollinen Ned Kelly joskus virunut. Tuliaisostokset kävin tekemässä Queen Victoria Marketilla ja aikamoinen kasa niitä sitten tulikin hankittua.
Last days I didn't have to work much so I had plenty of time to go around and see still little bit the city. For example I went to Old Melbourne Gaol which is an old jail and where the notorious Ned Kelly spend his last days. Souvenir shopping I made at the Queen Victoria market and I can tell that I didn't leave there with empty hands.
 |
| Old Melbourne Gaol |
 |
| Old Melbourne Gaol |
Luultavasti vaikeinta oli sanoa hyvästit niille ihanille ihmisille, joihin tutustuin neljän kuukauden aikana. Tulen kaipaamaan kovasti kakkosäitiäni Sharonia ja "pikkuveljeäni" Jamesia Torqayssa, joista tuli kuin toinen perheeni Melbournessa ollessani. Myös nanny-perheeni jäävät lämpimänä muistona mieleeni. Kun taas viimeisenä päivänä en pystynyt juttelemaan kämppisteni kanssa normaalisti, koska aloin melkein joka kerta pillittämään. Onneksi olen kuitenkin matkani aikana oppinut, että maailma on pieni ja ei ikinä arvaa, ketä vielä kohtaa uudestaan.
The hardest thing was probably to say goodbye for the people. I will miss a lot my Aussie mom Sharon and my "baby brother" James who became like a family for me while I stayed in Melbourne. Also my nanny families will always stay in my heart and I will remember them. Last day in Wanda Road was really hard as I couldn't almost talk to my roommates as I always wanted to cry .. But I learned on this trip that the world is small and you never know who you will meet again ..
 |
| TEAM Wanda Rd |
Viimeiset hetket viimeisenä päivänä vietin Eureka Towerissa. Eureka Tower on 297 metriä korkea pilvenpiirtäjä, josta pääsee ihastelemaan Melbournen kaupunkia yläilmoista (kustantaa 18,50 AUS dollaria). Onneksi matkaa näköalatasanteelle ei tarvitse itse jaloitella vaan matka taittuu nopsaan hissillä. Muuten nämä kontit olisivatkin jääneet maanpinnalle ! Kokemus oli kuitenkin mielestäni täydellinen päätös Melbournen kokemukselleni. Edessäni aukeni se mahtava kaupunki, johon ihastuin heti ensimmäisinä päivinä. Kaupungin viehättävyys jopa selätti kylmän talven, josta sain melkein koko ajan kärsiä Melbournessa ollessani. Katsellessani eteeni aukeavaa kaupunkia en voinut uskoa asuneeni kyseisessä kaupungissa neljä kuukautta. Tai että olisin jättämässä sen seuraavana päivänä. Olo oli haikea ja tulihan sieltä taasen pari kyyneltä poskelle. Ne olivat kuitenkin surun ja onnen kyyneleiden väliltä. Olin onnellinen, että olin tullut ja kokenut tämän kaupungin, mutta myös haikea joutuessani jättämään sen taakseni. En kuitenkaan sano hyvästejä Melbournelle vaan näkemiin ja ehkä tavataan taas.
The last moments of the last day I spent at the Eureka Tower. Tower is 297-metre skycraper where you can experience amazing skydeck experience and see the whole city. Thank god you don't have to take the stairs to this place .. Then this girl would have stayed steadily on the ground. But the experience was perfect ending for my stay in Melbourne. This amazing city in which I fell in love immediately opened in front of me. Even the cold winter didn't beat this city and I stubbornly stayed there. When I was looking at Melbourne I couldn't believe I had lived there for four months. Or that I would be leaving it next day. I was feeling sad and again I started to cry little bit .. But those were happy tears also .. I was happy to stay in this amazing city but I was sad to leave it. But Melbourne I won't say goodbye to you. I'll say "See you later, alligator."
 |
| Eureka Tower |
 |
| Melbourne CBD |
 |
| I <3 MEL |
